Keskitetty vastuu diabeteksen hoidosta on yksilön ja yhteiskunnan yhteinen etu

Diabetesliiton kokous Tampereella 24.5.2015

Keskitetty vastuu diabeteksen hoidosta on yksilön ja yhteiskunnan yhteinen etu

Diabetes on monimuotoinen ja vakava sairaus, jonka hoitaminen on sairaustyypistä riippumatta usein hyvin vaativaa. Riittämätön hoito altistaa lisäsairauksille, jotka tuottavat inhimillistä kärsimystä ja joiden hoidosta muodostuu pääosa diabeteksen hoidon kustannuksista.

Diabeteksen omahoito on kokonaisuus, joka koostuu lukuisista päätöksistä ja teoista joka päivä. Hoidon opettelu ja taitojen harjoittelu vaativat aikaa. Aiemmin diabetesta hoidettiin paljon useammin, pidempään ja kalliimmin sairaalassa vuodeosastolla. Nykyään hoidon toteutus on siirtynyt kotiin omalle ja läheisten vastuulle. Tähän diabeetikot tarvitsevat osaavien ammattilaisten antaman hoidonohjauksen ja tuen sekä hyvät hoitovälineet.

Tyypin 2 diabeteksen yleisyyden vuoksi on tärkeää, että sitä sairastavien hoito voidaan järjestää lähipalveluina perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Riittävä osaaminen näissä pitää varmistaa moniammatillisella verkostolla, joka ottaa vastuun alueensa diabeteksen hoidon järjestämistavasta ja hoidon sekä sen laadun kehittämisestä. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä elintavoilla, joten yhteisiä varojamme tulee panostaa myös ennaltaehkäisevään työhön.

Aikuisten tyypin 1 diabeetikoiden sokeritasapaino on huonoimmasta päästä, kun Suomea verrataan muihin länsimaihin.  Toisaalta myös osalla tyypin 2 diabeetikoista hoito on vaativaa, eikä hoitotavoitteita saavuteta ilman erityisosaamista.

Ajanmukaisen hoidon järjestämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi Diabetesliitto vaatii, että sote-uudistuksessa tyypin 1 diabeteksen ja vaikeahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoito keskitetään moniammatillisiin hoitokeskuksiin. Tämä mahdollistaa mielekkään työnjaon, yksilölliset palvelut ja joustavan tiedonkulun ammattilaisten ja diabeetikon kesken.

Diabetesliitto haluaa vauhdittaa myös toimia, joilla terveydenhuollon tietojärjestelmistä saadaan systemaattista tietoa hoidon vaikutuksista ja tuloksista ohjaamaan hoidon kehittämistä.

Diabeteksen tasa-arvoinen ja laadukas hoito edellyttää lisäksi, että asianmukainen lääkehoito turvataan kaikille diabeetikoille sosioekonomiseen asemaan katsomatta.

Diabetesliitto vastusti edellisen eduskunnan tekemää lääkekorvausjärjestelmän muutosta, joka toi 45 euron alkuomavastuun lääkeostoista myös aikuisille insuliinista riippuvaisille diabeetikoille. Tämä rikkoo perustuslain 7. pykälää ja on vastoin sen takaamaa oikeutta elämään; elimistön oman insuliinihormonin korvaava insuliinivalmiste on välttämätön elämän ylläpitäjä päivittäin.

Diabetesliitto ajaa uudella eduskuntakaudella muutosta tehtyyn päätökseen. Lainsäädännössä tulee jättää vuosittaisen alkuomavastuun ulkopuolelle sellaiset pysyvästi välttämättömät lääkkeet, joiden käytön lopettaminen aiheuttaa välittömän kuoleman uhan – kuten käy insuliinin saannin lakatessa insuliininpuutosdiabeteksessa.
Insuliinista riippuvaisia henkilöitä on Suomen noin 350 000 diagnosoidusta diabeetikosta noin 43 000.
Huoli insuliinin kalleudesta ja vähävaraisten diabeetikoiden kestämättömästä tilanteesta sotien jälkeisessä Suomessa oli tärkein sysäys diabetesta sairastavien järjestäytymiselle.

Palaa otsikoihin