Diabetesliiton lausunto: Kelan päätöksentekoa kehitettävä selkeämmäksi

Oikeusministeriölle

Asia: Lausunto työryhmän mietinnöstä Vakuutusoikeuden toiminnan kehittämisestä (2009:10)

Viite: Lausuntopyyntö 16.10.2009 OM/4/32/2006

Suomen Diabetesliitto kiittää lämpimästi mahdollisuudesta antaa lausunto. Diabetesliitto on maamme 300 000 diabeetikkoa edustava kansanterveys- ja potilasjärjestö, jonka tehtävänä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, diabetesosaamisen kehittäminen ja diabeetikkojen tukeminen.

Diabetesliitto antaa neuvontaa valitusmenettelyssä ja argumentoinnissa, mutta ei tee valituksia yhteyttä ottaneiden henkilöiden asioissa ellei ratkaistavalla päätöksellä ole ennakkotapauksen luonnetta.

Vakuutusoikeuslainsäädännön uusinnan keskeinen motiivi on toiminnan tehostaminen nykyisillä resursseilla. Osaltaan vakuutusoikeuden tehottomuus johtuu sitä alempana olevien elinten kehittämistarpeista. Ruuhkaan tulisi samanaikaisesti pureutua sitä päätöksenteon eri tasoilla samanaikaisesti synnyttäviin mekanismeihin. Diabetesliitto pitää erityisesti tarpeellisena alimman tason päätöksenteon (Kela) selkeyden ja läpinäkyvyyden kehittämistä perusoikeuksien näkökulmasta. Huolellinen ja avoin perustason päätöksenteko lisäisi kansalaisten oikeusturvaa ja ehkäisisi myös ylempien tasojen valituksia.

Suuri osa Diabetesliittoon tulevasta asiakaspalautteesta liittyy vakuutusoikeutta alemman asteisiin terveydentilaan liittyviin etuus- tai eläkepäätöksiin. Palaute liittyy pääsääntöisesti lääketieteellisen asiantuntemuksen luottamusvajeeseen sekä kohtuuttoman pitkiin käsittelyaikoihin.

Esimerkkinä tästä on 1.1.2008 voimaantullut Vammaisetuuslaki, joka korvasi sitä ennen voimassa olleen Lain lapsen hoitotuesta. Vammaisetuuslain perusteluissa todettiin, ettei uusi laki ei saa muuttaa edellisen lain sovelluskäytäntöä. Tämä oli myös lainsäätäjän tahto. Kela kuitenkin uusi lain sovellusohjeet. Uusi laki on Kelan uusien sovellusohjeiden myötä poikinut tilastoissakin näkyvän käytännön muutoksen selkeänä etuuksien tason laskuna sekä kasvun alle 16-vuotiaiden diabeetikoiden vammaistukivalituksissa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on käsitellyt ensimmäiseksi jätettyä valitusta nyt jo yli vuoden.

Usealta diabeetikolta on oikeusturvan hakeminen jälkikäteen jäänyt henkilökohtaisten voimavarojen riittämättömyyden vuoksi. Nykyistä valitusmenettelyä tulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa jo alemman asteisissa elimissä. Päätöksentekoa tulee siellä kehittää läpinäkyvämmäksi ja päätösten pohjaksi tulee antaa selvemmät normit. Nykyisellään päätökset riippuvat toisaalta liikaa yksittäisen päätöksentekijän henkilökohtaisista valmiuksista sekä toisaalta etuutta tai palvelua hakevan henkilön kirjallista taidoista ja henkilökohtaisista voimavaroista. Diabetesliittoon tulleen asiakaspalautteen perusteella Vakuutusoikeuteen päätyy huolestuttavalla tavalla vain osa niistä päätöksistä, joissa henkilö kokee oikeusturvansa tulleen loukatuksi. On muistettava, että etuutta hakeva henkilö on usein pienituloinen sekä parantumattoman sairauden kuormittama. Tätä taustaa vasten on erittäin tärkeää, että asiakkaan oikeudet toteutuvat täysimääräisesti sekä yhdenvertaisesti vakuutusoikeudessa.

Diabetesliitto pitää mietinnön tavoitteita asioiden käsittelyn nopeuttamisesta ja oikeusvarmuuden säilyttämisestä korkealla tasolla erittäin kannatettavina, mutta on huolissaan siitä, että esitetyllä toimintatavalla nämä tavoitteet ovat osin ristiriidassa keskenään.

Työryhmä toteaa, että lain kehittämisen tulisi ensisijaisesti kohdistua ruuhkauttamista aiheuttaviin prosessuaalisiin rakenteisiin ja menettelyihin. Yhtenä keinona tässä on vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanojen keventäminen. Yhden jäsenen ratkaisukokoonpanosta Diabetesliitto huomauttaa, että se on harvinainen tuomioistuinkäytäntö. Yhden tuomarin kokoonpanoa perustellaan esityksessä sillä, etteivät juurikaan oikeudellista arviointia vaativat selkeät asiat tarvitse useampaa tuomaria. Esimerkkeinä ovat mm. valitusajan jälkeen saapuneet asiat ja sellaiset asiat, joissa ’taloudellinen intressi on pieni’. Yhden tuomarin kokoonpanossa esittelijänä voisi toimia notaari. Jäljempänä tekstissä sanotaan, että ’Tarkoituksenmukaista olisi, että vain kokeneimmat notaarit voisivat toimia esittelijöinä.’

Diabetesliitto ei pääsääntöisesti pidä hyvänä prosessina yhden tuomarin kokoonpanoa. Kyse on perusoikeuksien toteutumisesta muutoksenhakujärjestelmän hierarkian korkeimmalla tai toiseksi korkeimmalla tasolla. Valitusajan jälkeen tulleiden asioiden määrä on vähäinen. Jokainen tapaus tulee aina tutkia, sillä henkilön tekemä valitus voidaan painavista syistä ottaa myöhästyneenäkin käsittelyyn. Pitkäaikaissairaat ovat hyvin usein pienituloisia ja työelämän ulkopuolella olevia, jolloin käsitteelle ’pieni taloudellinen intressi’ ei ole olemassa juridisesti oikeudenmukaista mittaria. Notaarin toimiminen esittelijänä yhdistäisi esivalmistelun ja valmistelun, jolloin kansalaisen oikeusturvan kannalta katsottuna mietinnön toteamus ’Tarkoituksena olisi, että vain kokeneimmat notaarit voisivat toimia esittelijöinä’ edellyttää selvemmät kriteerit kokemuksen määrittelylle.

Työryhmä ehdottaa, että esittelijä voitaisiin nimittää ratkaisukokoonpanoon (2 §:n 1 mom.). Diabetesliitto yhtyy työryhmämietinnön eriävään mielipiteeseen. Olisi luontevinta, että tässä laissa säilytettäisiin suhde vireillä olevaan laajempaan säädösvalmisteluun eduskunnan tahdon ilmauksen huomioon ottaen eikä em. pykälässä säänneltäisi asiaa.

2 §:n 2 momentin lisäys vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreistä on kannatettava. Vaikka asiantuntijalääkärit eivät voisi osallistua ratkaisukokoonpanoon, heidän käyttönsä asiantuntijalausuntojen antajina on omiaan lisäämään nyt puutteelliseksi havaittua vakuutusoikeuden lääketieteellisen arviointimenettelyn vaikuttavuutta.

Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanon kokoon katsomatta hallintolaki velvoittaa viranomaisen huolehtimaan asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Vakuutusoikeuden tulee kiinnittää erityistä huomiota lääkärijäsenen tai asiantuntijalääkärin asiantuntemukseen kussakin tilanteessa, jotta henkilön perusoikeudet toteutuisivat täysimääräisinä. Diabetes on monimuotoinen ja usein usean eri pitkäaikaissairauden toisiinsa kietoutunut monisairaus, jolloin yhdysvaikutusten vuoksi pelkkä diabeteksen asiantuntemus ei riitä henkilön toimintakyvyn arvioinnissa.

Diabetesliitto korostaa, että lääkärin tehtävä on puhtaasti antaa lausunto henkilön terveydentilasta. Lääkärin tehtävä ei ole arvioida korvauskäytäntöä. Prosessissa ei voi sivuuttaa henkilöä hoitavan lääkärin näkemystä ilman vakavia ja pitäviä perusteluita. Epäselvissä tilanteissa ratkaisut tulee tehdä yksinomaan asiakkaan edun näkökulmasta käsin. Kaikissa päätöksenteon asteissa asiakkaan tulee nähdä millä perusteella kunkin elimen asiantuntijalääkäri on ratkaisunsa tehnyt.

Työoloja, yritystoimintaa ja sotilasvamma-asioita tuntevien tarpeesta ja määräämismenettelyn asiantuntijajärjestelmää Diabetesliitto kannattaa esitetyn kaltaisena eli että työeläkeasiat ja ammatilliset kuntoutusasiat sekä työvoimapoliittiseen lausuntoon liittyvät työttömyysturva-asiat ratkaistaan viisijäsenisessä kokoonpanossa.

Asiantuntijoiden sidonnaisuusselvitysten esittäminen on kannatettava ehdotus.

Tampereella 16.11.2009

Jorma Huttunen
toimitusjohtaja
Suomen Diabetesliitto ry

Riitta Koivuneva
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
Suomen Diabetesliitto ry

Palaa otsikoihin