Diabeteslääkkeet säilytettävä kokonaan korvattuina

Diabetesliiton valtuuston kannanotto lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskevaan esitykseen 18.5.2003

Diabetesliitto vaatii, että insuliinit ja diabetestabletit säilytetään sataprosenttisesti korvattuina. Liitto edellyttää myös, että diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa keskeiset verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan lääkkeet sijoitetaan erityiskorvausluokkaan.

Insuliinit ja diabetestabletit kuuluvat nykyisin viiden euron omavastuun ylittävältä osalta sadan prosentin erityiskorvausluokkaan. Lääkekorvaustyöryhmä 2003 esittää insuliinien korvausten pudottamista 90 prosenttiin ja diabetestablettien korvausten pudottamista 50 prosenttiin. Verenpaine- ja rasva-aineenvaihdunnan lääkkeitä ehdotetaan pääosin 50 prosentin korvausluokkaan.

Toteutuessaan uusi korvausmalli moninkertaistaisi diabeetikoiden sekä muiden pitkäaikaissairaiden lääkeomavastuut. Se myös vaikeuttaisi diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyä sekä hyvää, kustannustehokasta hoitoa. Diabetesliitto muistuttaa, että puutteellisesti hoidettu diabetes johtaa kallista hoitoa vaativiin elinvaurioihin ja lisäsairauksiin. Välittömästi elämää ylläpitävän lääkehoidon maksullisuus on myös perustuslain vastaista.

Lääkekorvaustyöryhmä 2003:n tekemä esitys ei tue kansalliseksi diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaksi hyväksytyn Dehkon tavoitteita.

Korvausluokat määriteltävä uudelleen

Lääkekorvaustyöryhmä esittää sairauden erityiskorvauksen ehdoksi, että sairaus on vaikea ja pitkäaikainen ja että sen hoidossa vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava lääke on välttämätön. Diabetes on pitkäaikainen, parantumaton ja vaikea sairaus, jonka hoidossa korvaava tai korjaava lääke on välttämätön.

Diabeteksessa on aina kyse joko täydellisestä tai suhteellisesta insuliininpuutoksesta. Insuliini on aina korvaavaa lääkehoitoa tyypin 1 diabeteksessa ja myös tyypin 2 diabeteksessa, kun insuliininpuutos on kehittynyt. Suun kautta otettavat tyypin 2 diabeteslääkkeet ovat – toisin kuin korvaustyöryhmä esittää – korjaavia lääkkeitä. Tabletit korjaavat diabeteksen hoidossa insuliinin alentunutta eritystä ja insuliinin heikentynyttä vaikutusta kudoksissa.

Diabeteksen huolellinen hoito on elintärkeää diabeetikon jokapäiväisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Diabetes on suurin estettävissä olevan näkövammaisuuden aiheuttaja. Se on myös tärkein jalka-amputaatioiden ja dialyysihoitojen syy. Sydän- ja aivoinfarktipotilaista yli kolmanneksella perussairautena on diabetes.

Diabetesliiton mielestä on välttämättömänä, että insuliinit ja diabetestabletit säilyvät kokonaan korvattuina.

Verensokerin lisäksi diabeteksessa on hoidettava siihen usein liittyviä verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Näiden riskitekijöiden hoito ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia sekä silmiin ja munuaisiin liittyviä elinvaurioita. Diabeetikon sydäninfarktin riski on yhtä suuri kuin jo kerran infarktin saaneella ei-diabeetikolla. Lääkkeiden erityiskorvausoikeus tulee määritellä siten, että korvaava tai korjaava lääkehoito sisältää myös sairauksien ehkäisyn.

Diabetesliitto edellyttää, että diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa keskeiset verenpaine- ja rasva-aineenvaihdunnan lääkkeet sijoitetaan erityiskorvausluokkaan.

Pitkäaikaissairaiden maksurasitusta kevennettävä

Lääkekorvaustyöryhmä 2003:n esityksessä potilaan lääkeoston omavastuuosuus määräytyisi yksilöllisesti lääkkeen annoksen ja hinnan mukaan. Uudistuksen myötä uusien kalliimpien, mutta usein myös tehokkaampien lääkkeiden käyttö saattaisi olla varallisuudesta kiinni. Lääkkeiden hinta muodostaa jo nykyisin monille lapsiperheille, opiskelijoille, työttömille ja muille pienituloisille potilaille lääkehoidon toteuttamista estävän taloudellisen kynnyksen. Yli puolet diabeetikoista on yli 65-vuotiaita eläkeläisiä.

Lääkekorvaustyöryhmä 2003:n esityksen perustelujen mukaan lääkkeiden erityiskorvauksen tulee kohdentua vaikeasti ja pitkäaikaisesti sairaiden välttämättömään lääkehoitoon. Todellisuudessa ryhmän esitys kuitenkin keventäisi satunnaisesti lääkkeitä käyttävien omavastuuta. Koska uuden korvausjärjestelmän tarkoitus on olla yleisellä tasolla kustannusneutraali, pitkäaikaissairaat joutuisivat uudistuksen maksumiehiksi.

Diabetekseen sairastutaan yhä nuorempina. Tyypin 1 diabetes on yleistynyt pikkulapsilla, ja tyypin 2 diabetes on yhä useammin työikäisten sairaus. Tyypin 2 diabetesta on todettu jopa lapsilla ja nuorilla.

Lääkekorvausjärjestelmän pitää tukea parantumattomasti sairaiden elinikäisiä ponnisteluja hyvän hoidon toteuttamiseksi. Diabetesliiton mielestä ei voi olla oikein, että heidän maksurasituksensa kasvaisi.

Korvausjärjestelmän uudistamista eivät saa ohjata yksinomaan taloudelliset tekijät vaan mahdollisimman oikea-aikainen, tehokas ja yksilöllinen lääkehoito. Lakiesityksen jatkovalmisteluissa on välttämätöntä ottaa työhön mukaan potilasjärjestöjen edustus.

Katse kohti terveydenhuollon kokonaiskustannuksia

Lääkekorvausjärjestelmää tulee tarkastella osana koko terveydenhuollon kustannusrakennetta. Avoterveydenhuollon lääkehoito on vain 15 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Vaikka vain kolmella prosentilla suomalaisista on diabetes, diabetes muodostaa yli 12 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Kustannuksista valtaosa aiheutuu diabeteksen lisäsairauksien hoidosta.

Tyypin 2 diabetes lisääntyy rajusti. Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Diabetesliitto korostaa, että lääkehoidolla voidaan onnistuneesti ehkäistä ennenaikaista kuolemaa ja erilaista vammautumista inhimillisellä ja kustannustehokkaalla tavalla. Ellei näin tehdä, kustannukset siirretään lyhytnäköisesti sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän sisällä sektorilta toiselle ja ne vyörytetään kasvavina kustannuksina tulevaisuuteen.

Palaa otsikoihin