Asia: Täydennys Suomen Diabetesliitto ry:n kirjeeseen 19.9.2005 koskien pitkävaikutteisen insuliinianalogin glargininsuliinin erityiskorvattavuutta

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Suomen Diabetesliitto esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö tekee lääkkeiden hintalautakunnalle sairausvakuutuslain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti esityksen myös detemirinsuliinin (Levemir) erityiskorvattavuudesta myös muun kuin tyypin 1 diabeteksen hoidossa, silloin kun erityiskorvattavuudella on erityisiä hoidollisia perusteita.

Perustelut:

EU:n komissio hyväksyi detemirinsuliinille keskitetyn myyntiluvan 1.6.2004. Suomen markkinoille valmiste tuli 2.8.2004. Detemirinsuliinin peruskorvattavuus tuli voimaan 1.12.2004. Lääkkeiden hintalautakunta on 20.9.2005 hyväksynyt detemirinsuliinin ylempään erityiskorvausluokkaan tyypin 1 diabeteksen hoidossa, mutta hylännyt detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Diabetesliiton käsityksen mukaan uusien pitkävaikutteisten insuliinianalogien tulisi olla kaikille diabeetikoille 100% korvausluokassa ilman kahden vuoden odotusaikaa lääkärin hoidollisen harkinnan mukaan.

Diabetes on yksilöllinen sairaus, jossa kaikkien hoidon osatekijöiden yhteensovittamisen on tapahduttava yksilöllisten ratkaisujen pohjalta hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi. Hoidossa tarvittavien insuliinivalmisteiden valinta kuuluu hoitavan lääkärin tehtäviin osana hoidon kokonaisuutta. Oikean ja yksilöllisen lääkehoidon valinta, jolla hoidolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa on kokonaistaloudellisesti edullisinta hoitoa.

Erityiskorvattavuudelle asetetut rajoitukset vaikeuttavat oikean lääkityksen valintaa osalle diabeetikoista taloudellisista syistä ja diabeteslääkityksen erityiskorvattavuudelle asetetut rajoitukset merkitsevät lisätyötä niin lääkäreille kuin Kelan henkilöstölle, erityisesti, jos vaaditaan B-lausuntoa.

Mikäli sosiaali- ja terveysministeriö katsoisi, että erityiskorvattavuutta koskeva päätös tulisi taloudellisin syin rajoittaa koskemaan vain tiettyä diabeteksen muotoa tai vaikeusastetta, voidaan harkita samoja kriteereitä kuin glargininsuliinille 19.9.2005 kirjeessämme esittämämme kriteerit.

Diabeteksen hoidon kustannukset muodostuvat pääasiassa vaikeiden lisäsairauksien hoidosta. Myös muiden kuin diabeteslääkkeiden kustannukset kasvavat moninkertaisiksi lisäsairauksien kehittyessä. Samalla diabeetikoiden työ- ja toimintakyky heikkenee. Tavoitteena tulisi olla työkyvyn ja elämänlaadun parantaminen tai ainakin säilyttäminen sekä omatoimisen selviytymisen tukeminen.

Tampereella . 5. päivänä lokakuuta 2005

Jorma Huttunen
Toimitusjohtaja
Suomen Diabetesliitto ry

Tarja Sampo
Tiedotuspäällikkö
Suomen Diabetesliitto ry

Palaa otsikoihin