Asia: Lausunto hallituksen esityksestä 90/2005 VP laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta

Hallintovaliokunnalle

Eduskunnan apulasisoikeusasiamies on kirjeessään 16.9.2005 ehdottanut Diabetesliittoa tutustumaan hallituksen esitykseen 90/2005 ja pyrkiä saattamaan sen herättämät näkemykset eduskunnan tietoon.
Diabetekseen liittyvä hypoglykemia on yksi tavallisimpia tajunnanhäiriön aiheuttajia. Kun poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta säädetään lain tasolla, tulisi kansalaisten oikeusturvan vuoksi säilöönottoa toteuttavat viranomaiset varustaa eri sairauskohtausten tunnistamiseksi riittävillä käytännön taidoilla ja ohjeilla. Poliisin tulisi säilöönottotilanteessa muistaa pitkäaikaissairauden kuten diabeteksen mahdollisuus, tunnistaa sairauskohtaus ja osata antaa ensiapua. Nykyinen poliisien koulutus ei turvaa tätä.

Diabeetikot ottavat säännöllisesti yhteyttä Diabetesliittoon tilanteissa, joissa ovat jääneet vaille asianmukaista apua, kun sairauskohtaus on tulkittu väärin. Valtakunnansyyttäjä käsittelee parhaillaan diabeetikon heitteillepanoasiaa ja Diabetesliiton tiedossa on yksi käräjäoikeuteen vireille tuleva heitteillepanoasia. Molemmissa vastaajina ovat poliisit. Diabetesliitto on omalta osaltaan tiedottanut poliisivoimia Suomen Poliisijärjestöjen liiton julkaisujen kautta myös kuluvan vuoden aikana.

Lisäksi Diabetesliitto kannustaa omalta osaltaan diabeetikkoja diabeteksesta kertovan tunnisteen käyttämiseen.

1. Diabetes

Diabetes käsittää monimuotoisen ryhmän sairauksia, joille on yhteistä verensokerin liiallinen kohoaminen. Tavallisimmat diabetestyypit ovat tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes. Tyypin 1 diabetes on insuliinin puutostauti ja hoitona on oman insuliinituotannon korvaaminen insuliinipistoksin tai insuliinipumpun avulla.

Tyypin 2 diabetesta hoidetaan alkuvaiheessa yleensä tableteilla, jotka joko lisäävät insuliinin tehoa tai insuliinin eritystä ja myöhemmin insuliinipistoksin. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ohella diabetekseen liittyy usein lääkehoitoa vaativat kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä mahdollisina lisätauteina sydän- ja verisuonisairauksia (tavallisimmat sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt) sekä munuaisten toiminnan ja näkökyvyn häiriöitä.

Insuliinihoidon ja insuliinin eritystä lisäävän lääkehoidon yhteydessä verensokeri voi laskea liian matalalle eli alle 4 mmol/l, mitä nimitetään hypoglykemiaksi. Älylliset toiminnot (esimerkiksi ajattelu ja keskittyminen) voivat alkaa häiriintyä 3,5 mmol/l arvossa. Aivojen ja ääreishermojen solujen erilaiset toiminnot häiriintyvät energian puutteen takia aina, kun plasman sokeripitoisuus laskee alle 2,8–2,5 mmol/l. Tajuttomuus seuraa yleensä sokeripitoisuuden laskettua alle 2,0 mmol/l:n. Jotkut voivat kuitenkin olla vielä tajuissaan, vaikka heidän verensokerinsa olisi selvästi alle 2,0 mmol/l.

Vakavaksi hypoglykemiaksi nimitetään sellaista verensokerin laskua, että diabeetikko ei selviä siitä ilman ulkopuolista apua. 20-30 prosenttia insuliinihoitoisista diabeetikoista saa vuosittain vakavan hypoglykemian. Vaikka hypoglykemia on tavallisin syy diabeetikon tajunnan häiriöihin, niin myös muut sairauskohtaukset tai insuliinipuutokseen ja liian korkeaan verensokerin liittyvä happomyrkytys voivat johtaa tajunnan menetykseen.

Verensokeri laskee liikaa, jos insuliinin, insuliinin eritystä lisäävien lääkkeiden, liikunnan ja ravinnosta tulevan sokerin vaikutus ei ole tasapainossa. Tavallisin syy on ruokailun tai välipalan viivästyminen tai liian vähäinen syöminen liikunnan yhteydessä. Alkoholi laskee verensokeria estämällä sokerin uudismuodostusta ja vapautumista maksasta. Liiallinen alkoholin nauttiminen ilman riittävää ruokailua johtaa usein hypoglykemiaan insuliinia tai insuliinineritystä lisääviä diabeteslääkkeitä käytettäessä. Illalla nautittu runsas alkoholi voi aiheuttaa sokin yön aikana tai seuraavana aamuna.

Hypoglykemian oireita kutsutaan insuliinituntemuksiksi. Ne ovat yksilöllisiä ja tulevat liukuvalla verensokeritasolla: jos henkilön verensokeriarvot ovat pääsääntöisesti liian korkeita, oireita tulee jo normaalialueella (verensokeri 4-5 mmol/l). Jos taas henkilöllä esiintyy paljon matalia verensokereita, niin oireita tulee vasta huomattavan matalalla tasolla (verensokeri 2-3mmol/l). Tuntemukset aiheutuvat elimistön verensokeria korjaavien hormonien ja autonomisen hermoston toiminnasta. Merkkeinä tästä ovat esimerkiksi vapina, sydämen tykytys, hikoilu, kalpeus tai kylmänkostea iho, hermosolujen (esimerkiksi näön hämärtyminen tai muutokset, kahtena näkeminen, korvien soiminen, huulien pistely). Tuntemukset aiheutuvat myös aivojen sokerin puutteesta (esimerkiksi nälän tunne, väsymys, keskittymiskyvyn vaikeus, ajattelun hidastuminen, huimaus, tajunnan häiriöt, kouristukset, tajuttomuus). Tajunnan häiriössä diabeetikko on altis ajautumaan vaaratilanteisiin, eikä hän kykene arvioimaan omaa tilaansa ja avun tarvettaan. Insuliinisokki on liian matalasta verensokerista johtuva tajuttomuus. Hypoglykemiassa oleva diabeetikko on yleensä vastaanhangoitteleva ja hän saattaa myös olla aggressiivinen.

Uhkaavan hypoglykemian korjaaminen tulee aloittaa aina mahdollisimman aikaisin. Kun diabeetikko pyytää apua, sitä tulisi aina lähettää. Viivyttely hankaloittaa tilannetta, koska potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi nopeasti.

Tajuissaan olevan henkilön hypoglykemian ensiapuun sopii parhaiten suun limakalvolta imeytyvä hunaja (2 ruokalusikallista), glukoosipastillit (8 kpl Siripiri® tai Dexal® = 20 g glukoosia), glukoosinestepussi (Rakettiglukoosi 2-4 pussia) tai lasillinen (2dl) tuoremehua tai sokerillista virvoitusjuomaa. Jos näitä ei ole saatavilla voi antaa 8 sokeripalaa, banaanin tai pari omenaa. Maidosta, voileivästä tai suklaasta sokeri imeytyy hitaammin, joten ne eivät ole niin hyviä ensiavussa, mutta käyttökelpoisia, jos muuta ei ole.

Tajuttomalle henkilölle ei saa yrittää juottaa tai syöttää mitään, vaan huolehditaan että hengitystiet ovat avoimet, hengitys kulkee hyvin ja hälytetään ensihoito. Ensiapuna annetaan glukoositiputus suonensisäisesti tai glukagoni-ruiske (GlucaGen®) reisilihakseen, jolloin tajunta palaa 10-15 minuutin kuluttua. Insuliinisokin jälkeen tulee selvittää tilanteeseen johtanut syy ja korjata se. Tablettihoitoinen tai alkoholin vaikutuksen alainen sokin saanut kuuluu sairaalaseurantaan, koska tilanne voi ensiavun jälkeen uusiutua.

Tajuton henkilö on aina vaarassa menehtyä, ellei hän saa asianmukaista apua nopeasti. Diabeetikon ensiapukortissa silminnäkijöitä ohjeistetaan tajuttomuuden uhatessa tai yllättäessä kiireellisesti hälyttämään paikalle lisäapua ja ambulanssi. Pitkittynyt insuliinisokki voi johtaa vaikeaan, pysyvään aivovaurioon.

Diabeetikon insuliinin puutteesta ja korkeasta verensokerista johtuva happomyrkytys on aina hengenvaarallinen hoidollinen hätätilanne. Siksi diabeetikko on aina mahdollisimman nopeasti toimitettava hoitoon lähimpään sairaalaan, mikäli hänen tajuttomuutensa syyksi epäillään happomyrkytystä. Tavallisimmat happomyrkytyksen laukaisevat tekijät ovat liian pitkään toteamattomana jatkunut tuore diabetes, tulehdustaudin tai jonkin muun äkillisen sairauden aiheuttama insuliinitarpeen lisääntyminen sekä insuliinin pistämättä jättäminen. Näissä tilanteissa happomyrkytyksen kehittyminen vie yleensä 6–12 tuntia. Pumppuhoidossa puolestaan happomyrkytys voi kehittyä muutamissa tunneissa, jos insuliinin saanti keskeytyy esimerkiksi katetrin irtoamisen, tukoksen tai vuodon vuoksi. Happomyrkytykseen liittyy usein pahoinvointia ja vatsakipuja, jolloin oireita voidaan erehtyä luulemaan vatsasairaudeksi. Vaikeassa happomyrkytyksessä tajuttomana olevan ihmisen elämän pelastaminen voi olla kiinni jopa vain alle puolesta tunnista.

2. Diabetesliiton keskeiset muutosesitykset:

2 luku
Säilytystilaan ottaminen

2 §
Säilytystilaan ottamisesta ilmoittaminen

Diabetesliiton ehdotus:
1 mom.
Poistetaan lause: "Kiinni otetulle ei kuitenkaan tarvitse varata tilaisuutta ilmoittamiseen, jos hänet vapautetaan 24 tunnin kuluessa kiinni ottamisesta ja tilaisuuden varaamiseen ei ole erityisiä syitä."

Perustelut:
On sairauksia, joiden hoitamatta jättäminen johtaa nopeassa ajassa henkilön terveydentilan vakavaan heikkenemiseen tai jopa menehtymiseen. Diabeetikon omaisille koituisi kestämätön tilanne olla epätietoisuudessa 24 tunninkin ajan, jos diabeetikko "katoaa". On kohtuullista huomioida, että diabetekseen voi menehtyä lyhyessä ajassa ja omaisilla on realistinen pelko ja huoli hypoglykemiasta ja sen seurauksista. Myös itse säilöönotettu diabeetikko tietää omaisten olevan huolissaan.

4 §
Tulotarkastus ja tietojen rekisteröinti

Diabetesliiton ehdotus:
1 mom.
Säilytystilaan saapunut vapautensa menettänyt on tarkastettava todistajan läsnä ollessa (tulotarkastus). Momenttiin tulisi lisätä, että tulotarkastuksen tulee käsittää henkilöllisyyden lisäksi asianomaisen terveydentilan toteamisen ja kirjaamisen.

Perustelut:
On sairauksia, joiden hoitamatta jättäminen johtaa nopeassa ajassa henkilön terveydentilan vakavaan heikkenemiseen tai jopa menehtymiseen. Säilöön otetun oikeusturvaa on saada asianmukainen hoito sairauteensa.

3 luku
Sijoittaminen säilytystilassa, perushuolto ja siirtäminen

4 §
Ruokahuolto

Diabetesliiton ehdotus:
2 mom.
Vapautensa menettäneiden ruokahuolto on järjestettävä siten, että he saavat terveellisen,
monipuolisen ja riittävän ravinnon. Säilytystilassa noudatettavasta ruokavaliosta
poiketaan, jos se on perusteltua vapautensa menettäneen terveyden taikka uskonnollisen tai muun perustellun vakaumuksen vuoksi. Poistetaan määritelmä "mahdollisuuksien mukaan".

Perustelut:
Diabeteksessa oikein ajoitettu ja oikean sisältöinen ravinto on olennainen osa hoitoa ja välittömästi elämää ylläpitävän lääkehoidon toteuttamisen edellytys.

10 §
Tarkemmat säännökset

Diabetesliiton ehdotus:
Poistetaan pykälä.

Perustelut:
Uusi, tämän korvaava 9 § lukuun 5.

4 luku
Vapautensa menettäneen omaisuus

1 §
Omaisuuden hallussapito

Diabetesliiton ehdotus:
5 mom.
Vapautensa menettänyt ei saa pitää hallussaan alkoholia, muuta päihdyttävää ainetta, dopingaineita, huumausaineiden käyttöön tarkoitettuja esineitä eikä muita kuin 5 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärin määräämiä lääkeaineita sekä niiden annosteluvälineet.

Perustelut:
Nykyisin insuliini voidaan annostella vain joko pistoksina tai insuliinipumpulla. Hypoglykemian ensiapu (nopeasti liukenevassa muodossa oleva hiilihydraatti) on myös lääke.

5 luku
Terveydenhuolto

1 §
Terveyden- ja sairaanhoito

Diabetesliiton ehdotus:
1 mom.
Vapautensa menettäneellä on oikeus hänen lääketieteellisten tarpeidensa mukaiseen terveyden-ja sairaanhoitoon. Vapautensa menettäneiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisessä noudatetaan, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992), terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994), mielenterveyslaissa ja tartuntatautilaissa (583/1986) säädetään. Erikseen tulisi vielä todeta, että vastuu säilöönotetun terveyden- ja sairaudenhoidosta on poliisiviranomaisilla.

Perustelut:
Nykyisin poliisiviranomaisen vastuusta säilöönotetun terveydenhuollosta säännellään eritasoisten ohjeiden ja määräysten avulla ja käytäntö on epäyhtenäinen. Eduskunnan oikeusasiamiehen selvityksessä ja siihen liittyvässä päätöksessä (2865/2/0, 18.12.2000) korostetaan, että poliisin suojissa olevan henkilön turvallisuudesta vastaa poliisin henkilöstö.

Säilöön otettu on vapautensa menettäneenä täysin riippuvainen viranomaisista eikä voi ilman heitä vastata oman sairautensa hoidosta. Säilöönoton olosuhteet ovat täysin normaalielämästä poikkeavat. Vapautensa menettäneen asema on hänen vapauteensa kohdistuvan toimenpiteen johdosta poikkeuksellisen alisteinen eikä vapautensa menettänyt ehkä itse uskalla tai osaa vaatia toimenpiteitä. Hypoglykemiassa oleva henkilö ei välttämättä edes kykene itse arvioimaan omaa avuntarvettaan tajunnan häiriöstään johtuen. Diabetesliittoon on tullut useita yhteydenottoja poliisin suojissa tapahtuneista laiminlyönneistä. Turun hovioikeudessa on vireillä valitus Rauman käräjäoikeuden tuomiosta 05/921, 2.12.2005 (R 05/448), jossa vanhempi rikoskonstaapeli on tuomittu tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta laiminlyötyään säilöön otetun diabeteksen hoidon.

Diabetesliiton ehdotus:
Uusi 9 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset vapautensa menettäneen terveydenhuollosta annetaan sisäasiainministeriön asetuksella.

Perustelut:
Asetuksessa tulee varmistua siitä, että viranomaiset huolehtivat vapautensa menettäneen terveydenhuollosta ja terveystietojen kulkemisesta saumatta mukana, kun säilöönotettu siirretään.

11 luku
Turvaamistoimenpiteet

2 §
Kahlehtiminen

Diabetesliiton ehdotus:
4 mom.
Lisäys: Ennen kahlehtimista on suljettava pois sairauskohtauksen mahdollisuus ja annettava tarvittaessa lääketieteellistä apua.

Perustelut:
Diabeetikot ovat ottaneet Diabetesliittoon yhteyttä sellaisten tilanteiden vuoksi, jossa viranomainen on tulkinnut sairauskohtauksen väärin ja olettanut, että aggressiivisen käytös olisi ollut diabeetikon kontrolloitavissa. Kouvolan käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa on käsitelty tapausta, jossa poliisi on raudoittanut hypoglykemiassa olevan miehen kädet käsiraudoilla selän taakse. Kun mies oli raudoituksesta huolimatta jatkanut rimpuilemista, poliisimiehet olivat painaneet hänet maahan ja pitäneet siellä kuljetuksen saapumiseen asti. Tapahtumasta aiheutti miehelle pysyviä vammoja. (Kouvolan käräjäoikeus, tuomio 4067 3.12.2001, L 01/1412 ja Kouvolan hovioikeus, tuomio 740 27.6.2003, S 02/26.)

3 §
Tarkkailu

Diabetesliiton ehdotus:
1 mom.
Lisäys: Ensisijaisesti vain terve henkilö saadaan sijoittaa tarkkailuun.

Perustelu:
Vakavasta perussairaudesta kärsivää päihtynyttä tai päihdyttävien aineiden käyttämisen vieroitusoireista kärsivää tulee ensisijaisesti hoitaa terveydenhuollon toimin.

12 luku
Tekninen valvonta ja etävalvonta

2 §
Etävalvonta
1 mom.
Säilytystilassa olevaa pidätettyä tai kiinni otettua voidaan valvoa etävalvonnalla etävalvontakeskuksesta. Jos pidätetyn tai kiinni otetun turvallisuuteen kohdistuu hänen terveydentilansa, itsetuhoisen käyttäytymisensä tai muun vastaavan syyn johdosta erityinen uhka, ei häntä voida valvoa vain etävalvonnalla.

Diabetesliiton ehdotus:
Kannatettava muilta osin, mutta 2 pykälään tulisi kirjata aikaraja hallituksen esityksen perusteluiden hahmotteleman mukaan (s. 103).

Perustelut:
Säilöönotetun oikeusturvaa. Aikaraja turvaa avun saannin sairauskohtauksen yllättäessä.

6 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset teknisestä valvonnasta ja etävalvonnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säännökset tekniseen valvontaan ja etävalvontaan käytettävistä laitteista ja niiden tarkastamisesta, teknistä
valvontaa koskevista ilmoituksista, henkilöllisen valvonnan järjestämisestä etävalvonnan yhteydessä sekä valvontavastuun siirtymisen kirjaamisesta annetaan sisäasiainministeriön asetuksella.

Diabetesliiton ehdotus:
Potilasjärjestöjä tulisi kuulla asetusta valmisteltaessa.

Tampereella 17.5.2006

Jorma Huttunen
toimitusjohtaja
Suomen Diabetesliitto ry

Pirjo Ilanne-Parikka
ylilääkäri
Suomen Diabetesliitto ry

Palaa otsikoihin