Vuoden 2024 ensimmäinen Diabetes-lehti on ilmestynyt - katso juttunostot ja tee tilaus

Vuoden 2024 ensimmäinen Diabetes-lehti ilmestyy ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Diabetesyhdistysten jäsenet saavat lehden kaikki kuusi numeroa 18 euron jäsentilaushintaan, muille lehden tilaushinta on 49 euroa. Jos olet jäsen, ja et vahvistanut lehtitilaustasi jäsenmaksun yhteydessä, voit tilata lehden jäsenhintaan täältä. Normaalihintaisen lehden tilauslomake löytyy täältä.

Tänäkin vuonna Diabetes-lehti tarjoaa runsaasti luettavaa kaikille tilaajilleen diabetestyypistä ja elämäntilanteesta riippumatta. Katso tästä numeron 1/2024 juttunostot, ja lue jutut joko painetusta lehdestä tai verkkolehdestä:

Hoitovälinehuolia

Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?

Ahdistaako tekniikka? Kesytä laitteet arjen apureiksi

Glukoosisensoreiden ja älypumppujen käyttäjät ovat pääosin hyvin tyytyväisiä älykkäisiin hoitovälineisiinsä, jotka keventävät diabeteksen hoidosta aiheutuvaa kuormaa, parantavat hoitotasapainoa ja lisäävät turvallisuutta. Mutta sensorointi voi joskus myös koukuttaa liikaa ja älypumppu stressata, jos sen insuliinin annosteluun ei luota. Diabeteshoitaja Kaja Normet antaa vinkit ongelmatilanteisiin.

Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.

Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?

Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa."Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä," hän sanoo.

Tekoäly on hyvä renki, mutta ei isäntä

Tekoälystä voi kehittyä apu sairauksien toteamiseen ja elintapojen kohentamiseen, mutta se ei korvaa ihmisen asiantuntemusta. Eikä kaikkiin sen terveysneuvoihin kannata luottaa. Ongelma on, miten tekoäly osaa ottaa huomioon yksilöllisiä riskitekijöitä. Koneella ei ole ihmisen kaltaista harkintakykyä, Jyväskylän yliopiston Digitaalisen terveysälyn laboratorion johtaja Sami Äyrämö pohtii. 

Diabetes toisen taudin kylkiäisenä

Diabetes johtuu joskus toisesta sairaudesta tai toisen sairauden lääkehoidosta, esimerkiksi haimatulehduksesta, haiman poistoleikkauksesta tai pitkästä kortisonihoidosta. Sisätautien erikoislääkäri Leo Niskasen mielestä näin kehittynyttä diabetesta ei voi luonnehtia toissijaiseksi diabetekseksi. Kaikkia diabetesmuotoja on tärkeä tutkia ja ymmärtää ja hoitaa niin hyvin kuin osataan.

Valitse kalaa lautaselle monipuolisesti

Kaikenlaisten kalojen syönti edistää terveyttä. Eri kaloilla on erilaisia terveyshyötyjä ja niiden hyödyt täydentävät toisiaan. Kotimaiset järvikalat ovat myös ilmastoystävällisiä valintoja. Tuoreen kalan lisäksi lautaselle voi vaihteeksi valita pakaste- tai säilykekalaa.

Liikkeelle sydänviasta huolimatta

Sydänsairautta sairastavan kannattaa liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti, sillä liikunta hoitaa sekä sydäntä että kokonaisterveyttä. Sydänvian laadusta ja asteesta riippuu, kuinka raskasta liikuntaa sydänsairas ihminen sietää. Jutun lopussa on liikuntaohjeet eri sydänsairauksia sairastaville.

Vaali empatiaa

Empatiavaje voi ilmetä elämässä eri tavoin. Ihmisellä saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai hän voi sanoa sopimattomia asioita. Tämä voi vaikeuttaa myös ihmisen omaa elämää niin, että hän jää yksin. Hyvä uutinen on, että empatiakykyä voi itse harjoitella paremmaksi koko elämän ajan.

Downin oireyhtymä tuo lisävaateita diabeteksen hoitoon

Samuel Jalon ja Mai Mikkolan diabeteksen hoitotasapaino on hyvä erityisesti vanhempien avun ja tuen ansiosta. Molemmilla on insuliinipumppu ja glukoosisensori. Samuel hoitaa diabetestaan hyvin itsenäisesti, Main diabeteksen hoito on pitkälti vanhempien vastuulla.

Hoitoteknologia hyödyttää myös iäkkäitä

Pirkanmaalla kokeiltiin kotona asuvien iäkkäiden ihmisten verensokerin etäseurantaa KATI-ohjelmassa. Jokaiselle osallistuneelle laadittiin henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Kokeiluun osallistuneet tunsivat olonsa turvalliseksi, kun heidän verensokerinsa oli seurannassa ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa seurantaa kokeilun päätyttyä. Lue juttu Diabetes-lehden avoimessa arkistossa.

Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria

Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.

Vertaistukea itselle ja muille

Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.

Palaa otsikoihin