Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn tarkoitetun rokotteen kehitystyössä on otettu uusi edistysaskel

Coxsackie B -ryhmän enteroviruksia ja tyypin 1 diabetesta vastaan suunnattu rokote läpäisi onnistuneesti ensimmäisen ihmisillä tehdyn tutkimuksen, tiedottaa Tampereen yliopisto. Valmiste osoittautui turvalliseksi ja sai aikaan hyvän immuunivasteen Coxsackie B -viruksia vastaan.


– Tulos on tärkeä virstanpylväs ja mahdollistaa rokotteen etenemisen seuraaviin tutkimusvaiheisiin. Tämän hetken tiedon valossa Coxsackie B -virukset pystyvät infektoimaan haiman insuliinia tuottavat solut. Tämän seurauksena syntyy insuliinin puutteeseen johtava soluvaurio. Lopullista varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole vielä saavutettu, toteaa virusopin professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

Tyypin 1 diabetes puhkeaa usein lapsena ja vaatii elinikäisen insuliinipistoshoidon. Sen syntyyn vaikuttavat sekä geneettinen herkkyys että ympäristötekijät. Tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta haimaan ja sen insuliinia tuottaviin soluihin hakeutuvien enterovirusten, erityisesti Coxsackie B -virusten, merkityksestä on kertynyt paljon näyttöä.

Enterovirukset ovat ihmisen yleisimpiä viruksia ja ne aiheuttavat hyvin monenlaisia sairauksia, mutta toistaiseksi rokote on ollut saatavilla vain yhtä enterovirusten alaryhmää, polioviruksia, vastaan.

Nyt testatun rokotteen resepti selvitettiin kymmenen vuoden mittaisessa tuotekehitysjaksossa, jonka perusteella rokotteeseen valittiin viisi eri Coxsackie B -virustyyppiä.

– Nyt julkaistut tulokset osoittavat, että tällä teknologialla saadaan aikaan turvallinen rokote, joka herättää tehokkaasti immuunipuolustuksen kaikkia rokotteen sisältämää viittä Coxsackie B -virusta kohtaan. Seuraavaksi täytyy selvittää rokotteen infektioilta ja diabetekselta suojaava teho, toteaa professori Mika Scheinin, joka toimi tutkimuksesta vastaavana lääkärinä CRST-tutkimuskeskuksessa.

– Tämä tutkimus tehtiin terveillä vapaaehtoisilla aikuisilla. Seuraavaksi rokotetta tulisi tutkia lapsilla, jotka ovat sen pääkohderyhmä, toteaa professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta.

Palaa otsikoihin