Yksi kuudesta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön - Maailmanlaajuinen aivohalvauskampanja alkaa 29.10.

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) aiheuttavat enemmän kuolemia kuin AIDS, tuberkuloosi ja malaria yhteensä. Aivoverenkiertohäiriöitä voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla ja sairastuneet voivat toipua ennalleen tehokkaan hoidon ja kuntoutuksen avulla.

Näitä asioita haluaa korostaa World Stroke Organization (WSO, Maailman Aivoverenkiertohäiriöjärjestö) Yksi kuudesta -kampanjallaan.

World Stroke Organization kutsuu kaikkia ryhtymään toimiin aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi. WSO:n Yksi kuudesta -kampanja (1 in 6) lanseerataan kansainvälisenä aivohalvauspäivänä 29.10.2010. Kampanjan tavoitteena on nostaa aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisy keskeiseen asemaan maailman terveysohjelmassa.

Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan aivoinfarktia, aivoverenvuotoa, lukinkalvon alaista verenvuotoa (SAV) tai ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä (TIA).

Joka toinen sekunti joku sairastuu ja joka kuudes sekunti, ikään ja sukupuoleen katsomatta, joku jossain päin maailmaa kuolee aivoverenkiertohäiriöihin. Tämä tarkoittaa kuutta miljoonaa ihmistä vuodessa. Aivoverenkiertohäiriöt ovat maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin kuolinsyy yli 60-vuotiailla ja viidenneksi yleisin kuolinsyy 15-59-vuotiailla. Myös lapsilla, jopa vastasyntyneillä, voi olla aivoverenkiertohäiriöitä.

Numerot kertovat aina ihmisistä: jonkun siskosta, veljestä, vaimosta, aviomiehestä, tyttärestä, pojasta, kumppanista, äidistä, isästä tai ystävästä.

Suomessa sairastuu 14 000 henkilöä vuodessa

Suomessa aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä, joista neljännes on työikäisiä. Suomessa elää noin 70 000 aivohalvauksen sairastanutta ja koko maailmassa heitä on 30 miljoonaa. Suomessa noin puolelle aivohalvauksen sairastaneista jää neurologisia jälkioireita, jotka haittaavat päivittäistä toimintakykyä. Joka kolmas toipuu täysin oireettomaksi, kolme neljästä omatoimiseksi ja 15 % jää pysyvään laitoshoitoon.

Riski sairastua aivoverenkiertohäiriöihin kasvaa, mikäli riskitekijöitä ei tunneta eikä niihin puututa.

Vähennä omaa riskiäsi:

1. Tunne riskitekijäsi: korkea verenpaine, diabetes ja korkea veren kolesterolipitoisuus.
2. Harrasta liikuntaa säännöllisesti.
3. Vähennä ylipainoa.
4. Vähennä alkoholin käyttöä.
5. Jos tupakoit, etsi apua lopettamiseen.
6. Opettele tunnistamaan aivoverenkiertohäiriön oireet.

Akuutin aivohalvauksen oireita ovat:

• äkillinen toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus
• äkillinen puhekyvyn häiriö tai vaikeus ymmärtää puhetta
• äkillinen toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat
• äkillinen tasapainohäiriö ja kävelyvaikeus 
• äkillinen ankara kiertohuimaus
• äkillinen ankara päänsärky ilman selvää syytä
  

Toimi nopeasti

Soita välittömästi hätänumeroon 112, jos itsellesi tai jollain lähelläsi ilmaantuu äkillisesti jokin aivohalvauksen oireista. Toimi nopeasti. Akuutti aivoverenkiertohäiriö on lääketieteellinen hätätilanne. Soita hätäkeskukseen tai hakeudu lähimmälle päivystyspoliklinikalle, vaikka oireet katoaisivat muutamassa minuutissa, sillä se voi olla viimeinen mahdollisuutesi välttää uhkaava aivohalvaus.

Hoito AVH-yksikössä (aivohalvausyksikkö) edistää huomattavasti potilaan mahdollisuutta toipua hyvin. AVH-yksikössä työskentelee moniammatillinen, aivohalvauksen hoitoon erityisesti perehtynyt työryhmä mukaan lukien lääkäri, sairaanhoitaja, fysio-, toiminta- ja puheterapeutti sekä neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä.

Useimmille AVH-potilaille jää jonkinasteinen haitta. Potilaan kuntoutus tulee aloittaa heti, ja vaikka se ei poistaisi aivohalvauksen aiheuttamaa vauriota aivoissa, se pystyy usein parantamaan potilaan toimintakykyä johtaen siten parempaan elämänlaatuun.

AVH-potilas tarvitsee pitkäaikaista seurantaa, riskitekijöiden hoitoa ja usein myös ajoittaista kuntoutusta. Moni potilas kärsii myös masennuksesta, mutta siihenkin on olemassa hoito. Perheen ja ystävien tuki on AVH-kuntoutujalle todella tärkeää.

Lisätietoa 1 in 6 -kampanjasta (englanniksi)

Lisätietoja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnasta

Palaa otsikoihin