Ajankohtaista arkisto
Yhdysvaltain terveysvirasto rahoittaa suomalaista diabetestutkimusta
Yhdysvaltain terveysvirasto (NIH) on myöntänyt 1,85 miljoonan dollarin (noin 1,4 miljoonaa euroa) apurahan hankkeeseen, jossa tutkitaan, millä tavoin pitkälle pilkottu äidinmaidonkorvike voi suojata lasten ja nuorten diabetekselta. EDIA-tutkimusryhmän saama apuraha on kolmivuotinen. Hanketta johtaa lastentautien professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta.
Professori Knipin johtaman TRIGR-hankkeen (lapsuusiän diabeteksen ravintoperäinen ehkäisytutkimus, www.trigr.helsinki.fi) esitutkimuksessa havaittiin, että pitkälle pilkotun kaseiinikorvikkeen käyttäminen tavallisen äidinmaidonkorvikkeen sijasta, silloin kun rintaruokinta ei ole mahdollista, vähentää diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumista noin puoleen 10 ikävuoteen mennessä lapsilla, joilla on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Uudessa EDIA-tutkimuksessa selvitetään, millä mekanism(e)illa kaseiinikorvikkeen suojaava vaikutus välittyy. Tutkijat selvittävät kaseiinikorvikkeen vaikutusta suolen läpäisevyyteen, immunologisiin vasteisiin, seerumin metaboliseen profiiliin ja suolen mikrobiflooraan sekä vertaavat kaseiinikorvikkeen vaikutuksia tavallisen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen.
Kesällä 2012 alkavaan tutkimukseen otetaan mukaan 120 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyvää lasta, joilla on kohonnut perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tämä joukko jaetaan kahteen ryhmään, joista toiseen kuuluvat saavat imeväisiässä pilkottuja proteiineja sisältävää äidinmaidonkorviketta ja toinen ryhmä puolestaan tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta, mikäli on tarvetta lisämaidolle.
Tutkimus toteutetaan kaksoissokkotutkimuksena, eli tutkijat ja tutkimukseen osallistuvat eivät tiedä, kumpaa maitoa saavaan ryhmään lapset kuuluvat. Lehmänmaidon proteiinit poistetaan lasten ruokavaliosta ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. Lapsia seurataan 12 kk ikään saakka. Lopulliset tulokset tutkimuksesta saadaan vuonna 2015.
Tutkimusryhmässä on mukana tutkijoita Helsingin ja Turun yliopistosta, Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä VTT:stä.
Yhdysvaltain terveysvirasto myönsi jo viime vuonna 11 miljoonaa dollaria (vajaa 8 miljoonaa euroa) Helsingin yliopistolle TRIGR-tutkimuksen eteenpäin viemiseen.