Ajankohtaista arkisto
Vuoden viimeisessä Diabetes-lehdessä on useita henkilöhaastatteluja: katso keitä olemme jututtaneet
Kuluvan vuoden viimeisessä Diabetes-lehdessä on 68 sivua tuoretta diabetesasiaa, henkilöhaastatteluja, reseptejä, kannanottoja ja paljon muuta. Tutustu lehden toimitussihteerin laatimiin juttutiivistelmiin:
Hoitotarvikkeiden laadussa puutteita
Diabetesliiton teettämä selvitys kertoo, että kuntien kilpailuttaessa diabeteksen hoitotarvikkeita valituiksi saattaa tulla huonolaatuisiksi osoittautuvia välineitä. Joillakin paikkakunnilla diabetesyhdistys ja diabeteshoitajat ovat saaneet paljon palautetta, että esimerkiksi valittu verensokerimittari ei anna luotettavia tuloksia. Diabeetikot pitäisi ottaa mukaan hoitotarvikkeiden hankintapäätöksiin, jotta hoitotarvikkeet vastaisivat paremmin heidän tarpeitaan.
Suotta syyllinen olo
Diabeetikolle tarjoutuu elämän aikana monia mahdollisuuksia syyllistää itseään diabeteksen hoidosta. Joskus syyllistäjä voi olla diabeetikon läheinen tai hoidon ammattilainen ja valitettavan usein myös media. Kun syyllisyys painaa hartioita, siitä kannattaa pyrkiä eroon, sillä se ei vie elämässä eteenpäin.
Ei synnin palkka vaan uuden alku
Pastorina, kirkkoherrana ja lääninrovastina toiminut Matti Perälä sanoo olevansa kiitollinen tyypin 2 diabetekselleen, sillä se ”pisti järkeä päähän” ja kannusti terveempiin elämäntapoihin. Hän kehottaa myös kohtalontovereitaan etsimään uudenlaisia katsantokantoja, jotka perustuvat itsen armahtamiseen.
Kajsa kuntoutuu Klubitalolla
Lempäälässä asuva Kajsa on löytänyt mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnasta tukea toipumiselleen masennuksesta ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Myös Diabetesliiton kurssi antoi hänelle uusia näkökulmia diabeteksen ja psyykkisen sairauden hoitojen yhteensovittamiseen ja helpotti muun muassa hänen vahvaa hypopelkoaan.
Luota enemmän – huolehdi vähemmän
Tuhlaatko voimavarojasi turhaan murehtimiseen? Kouluttaja Anna-Liisa Valtavaara sanoo, että jopa yli 90 prosenttia ihmisten huolista osoittautuu aiheettomiksi. Jossittelu ei muuta mennyttä, eikä kukaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tarkkana pitää olla myös siinä, ettei ota taakakseen toisten huolia ja vastuita.
Kansanedustaja Erkki Virtanen kiittää perhettään terveydestään
Kansanedustaja Erkki Virtanen sairastui 11-vuotiaana diabetekseen. Opiskelija-aikana hän vietti aika epäsäännöllistä elämää, kunnes tapasi tulevan vaimonsa ja perusti perheen. Hän on vakuuttunut, että avioliitto pelasti hänen terveytensä.
Kansanedustajana hän on ollut erityisen kiinnostunut sosiaali- ja terveysasioista ja huolissaan terveydenhoidon lisääntyvästä epätasa-arvosta.
Ikä tuo diabeteksen hoitoon malttia
Iäkkään diabeetikon hoidon tavoitteet riippuvat hänen virkeydestään ja muista sairauksistaan. Tärkeintä on hyvä elämänlaatu, sanoo professori Timo Strandberg.
Liian tehokkaasta verensokerin hoidosta voi olla jopa haittaa: hypoglykemiat voivat aiheuttaa kaatumisia ja luunmurtumia ja vaikuttaa myös ajatteluun ja muistamiseen.
Ylipainoisten diabeetikoiden aineenvaihdunnassa muutoksia
Merkittävästi ylipainoisen diabeetikon lihasten, sydämen, suoliston ja aivojen aineenvaihdunta poikkeaa normaalipainoisten vastaavista. PET- ja magneettikuvauksen avulla on saatu uutta tietoa muun muassa siitä, miten aivot säätelevät ruokahalua ja mielihyvän kokemista.
- Syömisen kontrollointi ei ole pelkästään tietoista toimintaa, eikä vaikeasti lihavien laihtuminen siten vain tahdon asia, professori Pirjo Nuutila toteaa.
Markku Saraheimo, diabeteslääkäri ja diabeetikko
Diabeteslääkäri Markku Saraheimon elämässä diabeteksella on iso rooli: paitsi että se on keskiössä hänen työssään, myös hänellä itsellään ja hänen vaimollaan ja toisella tyttärellään on diabetes. Mutta on hänellä toki muutakin elämää.
Perusruuasta saa riittävästi proteiinia
Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin osuutta ruokavaliossa kannata ylikorostaa – ei edes aktiivisesti liikuntaa harrastavien. Pitkään jatkuessaan runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia ja sekoittaa insuliiniaineenvaihduntaa ja lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Munuaisensiirtoja on tehty jo 50 vuotta
Suomessa tehdään nykyisin 180–200 munuaisensiirtoa vuodessa, ja tulokset ovat hyviä. Puolet munuaissiirteistä toimii vielä 20 vuoden kuluttua.
Tammikuussa 2014 uuden munuaisen saaneella Erja Istolla on nyt 18 tuntia lisää vapaa-aikaa viikossa, kun hänen ei tarvitse käydä enää hemodialyysissä.
Ei kiitos kihtiä!
Kihti on paljon muutakin kuin kipeä ukkovarvas: se on elimistön jatkuva tulehdustila. Kihti on melko tavallinen vaiva diabeetikoilla, mutta sitä voi ehkäistä elämäntavoilla.
Sähköiset palvelut lisäävät valinnanvapautta
Sähköiset sosiaali- ja terveysalan palvelut lisäävät asiakkaiden mahdollisuuksia ja valinnanvapautta. Netissä vaikeista asioista voi kysyä nimettömänä, lomakkeita voi täyttää missä ja milloin vain, eikä palveluihin tarvitse jonottaa. Monenlaisia palveluja on jo tarjolla, ja tarjonta lisääntyy koko ajan.
Lue sähköinen Diabetes-lehti
Diabetes-lehden digiversio on luettavissa täällä. Digilehti on maksuton painetun Diabetes-lehden tilanneille diabetesyhdistysten jäsenille.
Kaikki tämän vuoden Diabetes-lehdet löytyvät myös Lehtiluukusta. Irtonumeron hinta on 3,50 e. Lehtilluukussa voit tutustua tuoreimman numeron avaussivuihin ja sisällysluetteloon.
Painetun Diabetes-lehden tilaushinta diabetesyhdistysten jäsenille on 14 e/vuosikerta. Uudet jäsenet saavat lehden ilmaiseksi liittymisvuonnaan. Lehti on tilattavissa myös ilman että liittyy jäseneksi, vuosikerran hinta on tällöin 40 euroa. Lue lisää.