Ajankohtaista arkisto
Vuoden ensimmäinen Diabetes-lehti on kaikille maksuton
Diabetes-lehti alkaa tänä vuonna ilmestyä myös sähköisenä näköislehtenä: voit lukea lehden internet-selaimella, kännykällä tai tabletilla. Tarjoamme vuoden ensimmäisen numeron maksutta kaikkien luettavaksi. Lue digilehti täällä.
Diabetes-lehden numeron 1/2014 aiheet ovat jälleen monipuolisia. Lue tiivistelmät aiheista alta.
Suositeltavaa syömistä
Uudet pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta: mikään yksittäinen ruoka-aine ei pelasta, jos muuten syö ravitsemuksellisesti huonoa ruokaa. Suosituksissa on menty arjen tasolle: ravintoaineiden lisäksi niissä puhutaan suoraan ruuasta, kuten pähkinöistä, kasviksista ja lihasta. Myös Diabetes-lehti paneutuu asiaan eri ruoka-aineiden kautta.
Sopivasti suolaa
Suolan sisältämä natrium on elimistölle välttämätön kivennäisaine. Suomalaiset miehet saavat sitä kuitenkin 16 kertaa ja naiset 12 kertaa yli fysiologisen tarpeen.
Suositeltava määrä suolaa on korkeintaan viisi grammaa päivässä eli vajaan teelusikallisen verran. Suomessa noin 80 prosenttia suolasta saadaan elintarviketeollisuuden tuotteista ja kodin ulkopuolella nautituista aterioista.
Epäilyttävät E-koodit
Vilkaisu jääkaappiin paljastaa, että lisäaineita löytyy monista tutuista elintarvikkeista. Pitääkö niitä pelätä?
Professori Pertti Mustajoki sanoo, että kova rasva, suola ja sokeri ovat terveydelle monin verroin haitallisempia kuin elintarvikkeiden lisäaineet. Hän muistuttaa, että monet lisäaineet ovat peräisin luonnosta.
Yhdet vain, ja sitten lasku
Annosten laskeminen auttaa arvioimaan, millaista oma alkoholinkulutus on. Pari lasia viiniä ruuan kanssa tai saunaolut eivät vaikuta diabeteksen hoitoon, mutta humalaan ei itseään kannata juoda hypoglykemiavaaran vuoksi.
Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa muutenkin haitallisesti: se kohottaa verenpainetta, suurentaa veren rasvapitoisuutta ja lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä aivo- ja maksasairauksien ja syöpien riskiä.
Koukussa makeaan
Monet diabeetikkolapset haluavat syödä makeaa enemmän kuin verensokeritasapainolle on hyväksi. Mikä neuvoksi, kun herkut houkuttavat?
Psykologi Kaarina Peltosaari sanoo, että herkutteluun ei pitäisi suhtautua liian tiukasti, muuten lapsi ei uskalla kertoa siitä. Säännöllinen ateriarytmi ja mukava yhdessä touhuaminen voivat vähentää makean syömistä.
Liikkujan ruokavinkit
Ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Mikko Rinta sanoo, että peruskuntoilija ei tarvitse mitään hokkupokkusaineita, vaan tavallinen laadukas ruoka riittää. Kokosimme netistä muutamia liikkujan ravintoon liittyviä väittämiä, joiden todenperäisyyttä Mikko Rinta arvioi.
Punkkarilaulaja Kari Aalto: Diabetes on asennekysymys
Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen laulaja Kari Aalto ponnahti julkisuuteen, kun yhtyeen jäsenistä tehtiin valtavan suosion saavuttanut dokumenttielokuva Kovasikajuttu. Yhtyeen musiikki on kantaaottavaa punkmusiikkia – ennen kaikkea se on kehitysvammaisten asialla.
Vuosi, pari sitten Karin elämään tuli epätoivottuna vieraana kakkostyypin diabetes, jonka kanssa hän ei vielä ole ihan sinut.
Hypokoiran ammattiin puolessatoista vuodessa
Halvin keino hankkia hypokoira on kouluttaa sellainen omasta koirasta. Axxell Brusabyn oppilaitos Kemiönsaarella järjestää reilun vuoden mittaisia koulutuksia, joiden aikana koiralle opetetaan hypokoiran taidot. Neljästätoista ensimmäiselle hypokoirakurssille osallistuneesta koirasta seitsemän läpäisi loppukokeen.
Vaihtoehtoja eläinkokeille – luotettavampia tutkimustuloksia
Eräs arvostettu lääketieteellinen julkaisu kertoi 150:stä kehitteillä olleesta tulehduslääkkeestä, jotka kaikki olivat epäonnistuneet siksi, että niitä oli testattu hiirillä, joiden tulehdus on erilainen kuin ihmisen. Professori Timo Ylikomi kehittää nyt tutkimusryhmänsä kanssa ihmisen soluista luotavaa rasvasolumallia, jonka avulla saataisiin luotettavampia tutkimustuloksia.
Oikeuksien puolustamista muutosten keskellä
Sosiaaliturva puhutti paljon viime vuonna: keskustelua käytiin muun muassa lääketaksa-asetuksen ja lääkekaton muutoksista, diabeteslääkkeiden Kela-korvauksista ja yksilöllisen tarpeen mukaisesta hoitotarvikejakelusta. Diabetes-lehden sosiaaliturvakatsauksessa tarkastellaan näiden lisäksi alle 16-vuotiaan vammaistukea ja potilaan asemaa ja oikeuksia.
Lihottavatko lääkkeet tai sairaudet?
Jotkut sairaudet ja lääkkeet saattavat vaikeuttaa painonhallintaa, mutta yksin niiden vastuulle ei lihomista voi laittaa. Niiden osuus painohallinnassa on rikkana rokassa, yleislääketieteen erikoislääkäri Liisa Sorakivi sanoo. Muun muassa jotkut psyyken lääkkeet, lääkkeenä annettava kortisoni ja eräät kroonisia kipuja lievittävät lääkkeet voivat vaikuttaa joidenkin ihmisten painoon.
Uusia keinoja valtimotautien ehkäisyyn
Diabeetikon veritulppia ei enää rutiininomaisesti yritetä ehkäistä asetyylisalisyylihapolla, joka estää verihiutaleiden toimintaa. Markkinoille on tullut myös uusia verenohennuslääkkeitä Marevanin rinnalle.
Makukoulu hälventää ennakkoluuloja
Makukoulu rakentaa uteliasta ja iloista suhtautumista ruokaan. Menetelmässä keskeistä on se, että lapsi saa totutella uusiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin kaikilla aisteillaan omassa tahdissaan ja jopa leikkiä ruualla.
Lisää päätösvaltaa yhdistyksille
Jos Diabetesliiton liittohallituksen valmistelema esitys sääntömuutoksesta hyväksytään liittokokouksessa toukokuussa, paikallisilla diabetesyhdistyksillä on jatkossa yhä vahvempi asema Diabetesliitossa. Tärkeimmät päätökset siirtyisivät silloin liiton vuosikokouksen käsiin, ja liittokokoukset jäisivät historiaan.
Tutustu maksuttomaan digilehteen ja anna siitä palautetta