Ajankohtaista arkisto
Valtimoterveyden tutkijalle Suomen Lääketieteen Säätiön palkinto
Sisätautiopin professori, emerita Marja-Riitta Taskinen on saanut Suomen Lääketieteen Säätiö vuoden 2012 Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnon. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. Professori Taskinen on ansioitunut valtimoterveyden tutkijana.
- Lihavuus on tämän päivän polttava ongelma. Sähköisten viestintävälineiden edessä istutaan niin töissä kuin vapaa-ajalla, arkiliikkuminen on vähentynyt ja ruoasta saa enemmän energiaa kuin on tarpeen, professori Taskinen sanoo.
Liikunnan puute ja ylipaino lisäävät tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä. Suomessa valtimosairaudet koskettavat yli miljoonaa henkilöä, ja sairastumisen riski on sadoilla tuhansilla suomalaisilla.
- Tyypin 2 diabetes on 2000-luvun epidemia ja tämä ilmiö on nähtävissä kaikkialla maailmassa, professori Taskinen toteaa.
Hyvän ja pahan epätasapaino
Suurentunut veren kolesterolimäärä on merkittävä valtimotaudin riskitekijä, mutta kolesterolia on sekä pahaa Low-density-lipoproteiinia (LDL) että hyvää High-density-lipoproteiinia (HDL), joka poistaa kolesterolia valtimon seinämästä ja kuljettaa sen maksan kautta pois elimistöstä. Lisäksi runsaasti triglyseridejä sisältävät hiukkaset kuljettavat ravinnosta saatavia sekä maksan tuottamia rasvoja verenkierrossa.
Jos kolesterolirikkaita LDL-hiukkasia on liikaa, kolesteroli alkaa kertyä valtimon seinämään aiheuttaen verisuonten kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Nykyihmisen keskimääräinen LDL- kolesterolitaso on moninkertainen verrattuna luonnonkansojen arvoihin.
Uusi uhka on ”karppaukseen” liittyvä tyydyttyneen rasvan runsas käyttö.
Kohonneen kolesterolin hoitoon on olemassa tehokkaat lääkkeet ja lääkehoito on aina tarpeen, jos valtimotauti on jo ilmaantunut.
- Statiinit ovat huomattavin valtimoterveyttä parantava keksintö. Vaikka lääkkeillä voidaan alentaa riskiä jopa 40–50 prosenttia, jäljelle jää muita vaaratekijöitä, joista keskeinen on pienentynyt HDL-pitoisuus. Suuri triglyseridi- ja pieni HDL-pitoisuus liittyvät lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen, Taskinen kertoo.
Tuijota omaa napaasi
Elintavoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöihin ja sairastumisvaaraan. Lihavuuden hoitoon ja valtimoterveyden riskien pienentämiseen suositellaan liikunnan lisäämistä ja terveellistä ruokavaliota.
- Minimitavoite on vähintään puoli tuntia liikuntaa muutamana päivänä viikossa, sillä vähäinenkin liikunta puolittaa diabetesriskin, Taskinen huomauttaa.
Vyötärön ympärysmitta on helppo tapa mitata riskiryhmään kuuluminen, sillä omenavartalo on hyvä hälytysmerkki. Miehillä vyötärön ympärysmitan suositusrajana on 94 ja naisilla 80 senttimetriä. Miehistä jopa 69 prosenttia ylittää tämän rajan.
Vyötärön lisäksi rasva kertyy myös sisäelimiin kuten sydämeen, maksaan ja vatsaonteloon. Rasvamaksa tuottaa triglyseridejä ja muita valtimotaudin vaaratekijöitä.