Valtimotautien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa, sairastumisriskiin voidaan kuitenkin vaikuttaa

Suomalainen pitkäkestoinen LASERI-tutkimushanke sekä siihen liittyvä kansainvälinen tutkimushanke i3C osoittavat, että valtimotautien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa.

Lasten altistuminen valtimotautien riskitekijöille on nähtävissä jo nuoruusiässä todettavina valtimomuutoksina. Erityisesti lapsuusiän lihavuudella on merkitystä riskitekijänä ja siksi sen ehkäisyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Metabolinen oireyhtymä lisääntyy nuorten aikuisten parissa ja on yhteydessä varhaisiin verisuonten muutoksiin, jotka ennustavat valtimonkovettumatautia.

- Lapsuuden ylipaino lisää diabeteksen ja sydäntautien riskiä aikuisiässä. Riski kuitenkin normalisoituu henkilöillä, jotka eivät ole lihavia enää aikuisena, toteaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta.

Raitakari on toinen LASERI-tutkimushankkeen koordinaattoreista ja sen kansainvälisen konsortiohankkeen i3C-hankkeen vetäjä.

Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta koordinoidussa suomalaisessa LASERI-tutkimuksessa ja sen kansainvälisessä i3C- yhteistyöhankkeessa on selvitetty miten lapsuuden painoindeksi on yhteydessä aikuisen riskiin sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ylipainoisilla tai lihavilla lapsilla, joista tuli lihavia aikuisia oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja verenpainetautiin verrattuna henkilöihin, jotka olivat olleet aina normaalipainoisia. Pysyvään ylipainoon ja lihavuuteen liittyi myös epäedullisia muutoksia veren rasva-arvoissa ja lisääntynyt kaulasuonten seinämäpaksuus aikuisiässä.

Sen sijaan lisääntynyttä riskiä ei ollut osoitettavissa näiden sairauksien tai tilojen osalta niillä henkilöillä, jotka olivat olleet lapsena ylipainoisia tai lihavia, mutta eivät olleet lihavia enää aikuisena.

Tulokset olivat yhteneväisiä kaikissa tutkimukseen osallistuneessa neljässä pitkäkestoisessa väestötutkimuksessa Suomessa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Valtimomuutokset näkyvät ultraäänellä jo varhain

Lapsuusajan riskitekijät ovat yhteydessä aikuisiässä mitattuihin valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin. Oireettoman valtimonkovettumataudin astetta voidaan arvioida mittaamalla kaulavaltimon seinämäpaksuutta.

Lihavuuden ynnä muiden riskitekijöiden lisäksi LASERI-tutkimuksiin osallistuvilta on mitattu 21- ja 27-vuotisseurantatutkimusten yhteydessä ultraäänen avulla kaulavaltimon sisäkerroksen seinämäpaksuus.

- Havaitsimme, että aikuisilta mitattu kaulasuonen ateroskleroosi eli ahtautuminen oli yhteydessä lapsuuden ja nuoruuden aikaisen lihavuuden, koholla olevan verenpaineen, suuren kolesterolipitoisuuden sekä tupakoinnin kanssa. Kaulasuonen seinämäpaksuus oli suurentunut erityisesti niillä henkilöillä, joilla oli ollut teini-iässä useita riskitekijöitä.

Runsas kasvisten ja vihannesten käyttö lapsuudessa ja nuoruudessa, sekä säännöllinen liikuntaharrastus suojasivat kaulavaltimoiden ateroskleroosimuutosten kehittymiseltä aikuisuudessa.

Metabolinen oireyhtymä lisääntyy nuorten aikuisten parissa ja ennustaa tulevaa

Metabolinen oireyhtymä on riskitekijöiden kasautuma, joka altistaa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin puhkeamiselle. Siihen kuuluvia riskitekijöitä ovat lihavuus, kohonnut verenpaine, seerumin matala HDL-kolesterolipitoisuus, suuri triglyseridipitoisuus sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

Metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttyvät LASERI-tutkimuksessa 15–20 prosentilla nuorista aikuisista. Metabolinen oireyhtymä oli miehillä yleisempi kuin naisilla. Molemmilla sukupuolilla oireyhtymän esiintyvyys lisääntyi iän myötä.

- Valtimonkovettumatautimuutosten kehittyminen on nopeutunut nuorilla aikuisilla, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä. Toisaalta metabolisen oireyhtymän korjautuminen johtaa positiivisiin muutoksiin valtimomuuttujissa jo kuuden vuoden seurannassa, toteaa Raitakari.

Kansainvälisessä i3C-konsortiossa selvitettiin iän vaikutusta siihen, miten lapsuuden riskitekijät ennustavat kaulavaltimon seinämän paksuuntumista aikuisena. Riskitekijämittaukset tehtiin 3-18 vuoden iässä ja valtimokuvaukset 20 - 45-vuotiaana.

- Lapsuuden riskitekijöiden (lihavuus, kohonnut kokonaiskolesteroli, kohonnut triglyseridiarvo ja korkea verenpaine) määrä ennusti suurentunutta kaulavaltimon seinämäpaksuutta aikuisena 9-18-vuotiaana tutkituilla lapsilla. Sen sijaan 3-6-vuotiailla vastaavaa yhteyttä ei todettu, tulkitsee dosentti Markus Juonala, joka työskentelee erikoislääkärinä TYKSin sisätautien klinikassa.

- Näiden tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lapsuuden riskitekijämittaukset antavat hyödyllistä tietoa myöhemmästä valtimoterveydestä 9-vuotialla ja sitä vanhemmilla, Juonala jatkaa.

Lasten ja heidän perheidensä sosioekonomisella asemalla näyttää olevan yhteys valtimotautien riskitekijöiden ja valtimotautimuutosten etenemiseen nuorilla aikuisilla.

- Uusien LASERI-tutkimuksen havaintojen mukaan matalan koulutustason omaavilla tutkimushenkilöillä ylipaino ja tupakointi olivat yleisempiä kuin korkeammin koulutetuilla. Lisäksi heidän sokeriarvonsa olivat korkeammat ja HDL-kolesteroliarvonsa matalammat. Kuuden vuoden seurannassa kaulavaltimon seinämäpaksuus lisääntyi enemmän matalan koulutustason omaavilla, dosentti Juonala sanoo.

- Nämä nuorilla aikuisilla todetut havainnot ovat yhteneväisiä vanhemmassa väestössä vallitsevien sepelvaltimotautitapahtumien sosioekonomisten erojen kanssa, ja painottavat sitä, että valtimotaudin ehkäisytyötä on tehostettava etenkin alemmissa sosiaaliluokissa, toteaa Juonala.

LASERI ja i3C

LASERI (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät, Young FinnsStudy) on yksi maailman suurimmista ja pitkäkestoisimmista tutkimushankkeista, joka selvittää sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä jo lapsuudesta alkaen. Sen päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä verisuonitauteihin sairastumisenriskiin aikuisena.

LASERI käynnistyi vuonna 1980, jolloin tutkittiin noin 3600 3-18-vuotiasta lasta ja nuorta eri puolilla Suomea. Heidän terveyttään on seurattu toistuvin mittauksin 3-6 vuoden välein, viimeksi vuonna 2011. Tätä kansallista tutkimushanketta koordinoi Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus.

Viime vuosina LASERI-tutkijat ovat tehneet läheistä yhteistyötä vastaavien pitkäkestoisten tutkimushankkeiden kanssa Australiassa (The Childhood Determinants of Adult Health Study) ja Yhdysvalloissa (The Bogalusa Heart Study, Louisiana ja The Muscatine Study, Iowa). Kansainvälisen yhteistyöhankkeen nimi on i3C (The International Childhood Cardiovascular Cohort) ja sen datakeskus on Turussa.

i3C-tutkimusta rahoitetaan mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuusvaroista (ns. EVO-rahoitus).

Professori Olli Raitakari ja dosentti Markus Juonala esittelivät tutkimushankkeiden tuloksia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin järjestämässä tiedotustilaisuudessa 18.1.2012.

Palaa otsikoihin