Väitöstutkimus: Ylipainoon liittyvät riskitekijät kasautuvat jo lapsilla

Tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijät kasautuvat samankaltaisesti lapsilla ja eri-ikäisillä aikuisilla sukupuolesta riippumatta. Näiden riskitekijöiden kasauma sekä tietty PNPLA3 -geenin muunnos yhdessä ylipainon kanssa johtavat maksan rasvoittumiseen liittyvään maksa-arvojen kohoamiseen jo lapsilla, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Anna Viitasalon väitöstutkimus.

Lasten ylipaino on maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveysongelma. Ylipaino ja varsinkin lihavuus ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, jossa henkilöllä on useita tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijöitä.

Näiksi riskitekijöiksi luetaan perinteisesti ylipaino ja keskivartalolihavuus, lihasten, rasvakudoksen ja maksan insuliiniherkkyyden heikkeneminen ja siihen liittyvä glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, plasman haitallisten triglyseridirasvojen pitoisuuden nousu, plasman hyödyllisen HDL-kolesterolin pitoisuuden lasku sekä verenpaineen nousu.

Metabolisen oireyhtymän on todettu olevan yhteydessä myös maksan rasvoittumiseen, jota yleinen PNPLA3 -geenin muunnos pahentaa.

Metabolisten riskitekijöiden kasauma samankaltainen eri ikäryhmillä

Viitasalon tutkimuksessa osoitettiin, että tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijät kasautuvat samankaltaisesti lapsilla ja eri-ikäisillä aikuisilla sukupuolesta riippumatta. Riskitekijöiden kasautumisessa keskivartalolihavuus painottui kuitenkin aikuisilla enemmän kuin lapsilla, ja kohonnut verenpaine keski-ikäisillä miehillä enemmän kuin lapsilla ja vanhemmilla miehillä ja naisilla.

Riskitekijöiden kasautumista havaittiin kaiken ikäisillä ja ennakko-odotusten mukaisesti riskitekijöiden tasot olivat aikuisilla korkeammat kuin lapsilla. Riskitekijöiden kasautuminen lisäsi tyypin 2 diabeteksen, sydäninfarktin ja ateroskleroottisista valtimotaudeista johtuvien ennenaikaisten kuolemien riskiä aikuisilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että lääketieteessä yleisesti käytettyjä tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijöiden raja-arvojakin matalammat riskitekijätasot ovat haitallisia, jos riskitekijöitä on useampia. Näiden sairauksien riskin arvioinnissa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota useiden riskitekijöiden tasoihin.

Kokonaisriskiä tulisi pyrkiä pienentämään ensisijaisesti lapsuusiässä aloitetuilla ja aikuisiässä jatkuvilla terveellisillä elämäntavoilla. Elämäntapamuutosten lisäksi lääkehoito voi olla tarpeen, jos riskitekijöiden tasot ovat korkeat.

Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä ja se perustuu pääasiassa Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC)- eli Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen, joka on käynnissä oleva elämäntapainterventiotutkimus 512 iältään 6–8-vuotiaan lapsen edustavassa väestöotoksessa.

Lääketieteen lisensiaatti Anna Viitasalon lääketieteen alan väitöskirja” Clustering of Cardiometabolic Risk Factors, Liver Enzymes and PNPLA3 Polymorphism with Special Reference to Children” (Kardiometabolisten riskitekijöiden kasautuminen, maksaentsyymit ja PNPLA3 polymorfismi lapsilla) tarkastetaan perjantaina 20.3.2015 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

http://www.uef.fi/fi/biolaaketiede/lasten-liikunta-ja-ravitsemus

www.lastenliikuntajaravitsemus.fi

Palaa otsikoihin