Ajankohtaista arkisto
Väitöstutkimus: Vyötärönympärysmitta on luotettava vatsaonteloon kertyneen rasvan mittari
Viidenkymmenen viime vuoden aikana on suomalaisen työikäisen väestön sepelvaltimokuolleisuus vähentynyt 70 prosenttia. Yli puolet kuolleisuuden vähenemisestä selittyy tupakoinnin vähentämisellä sekä veren kolesterolipitoisuuden ja verenainetason laskulla. Toisen puolen selittää tehokkaampi ja kehittyneempi hoito. Tästä huolimatta sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin työikäisten miesten kuolinsyy Suomessa.
Sydän- ja verisuonitaudeille ja tyypin 2 diabetekselle altistaa kuitenkin lihavuus ja erityisesti vyötärölihavuus, joka kertoo ylimääräisen rasvan kertymisestä vatsaonteloon.
- Kun ihonalaisen rasvakudoksen kyky varastoida rasvaa ylittyy, vatsaonteloon kertyvän rasvan lisäksi rasvaa varastoituu luustolihaksiin, maksaan, haimaan ja sydämeen, Helsingin yliopistossa väittelevä Reijo Siren toteaa.
Ei-toivottu sisäelimiin kertyvä rasva korreloi vahvasti haitallisen metabolisen riskin kanssa.
Väitöskirjassa selvitettiin diabetesta sairastamattomien lihavien miesten sydämen rasvoittumisen ja vatsaonteloon kertyneen rasvan määrän suhdetta sydän- ja verisuonitautiriskitekijöihin. Rasvan määrä vatsaontelossa, vatsan alueen ihonalaisessa kudoksessa ja sydämessä mitattiin magneettikuvauksella.
Sydämen rasvoittuminen on yhteydessä vatsan alueen ihonalaisen rasvakudoksen ja erityisesti vatsaonteloon kertyneen rasvan määrään. Kaikista mitatuista metabolisista riskitekijöistä vyötärönympärys oli voimakkaimmin yhteydessä vatsaontelon sisäisen rasvan määrään ja sydämen rasvoittumiseen.
- Vyötärönympärysmitta on epäsuora, mutta luotettavaksi osoitettu vatsaonteloon kertyneen rasvan mittari. Sitä voidaan käyttää alustavana keinona arvioida riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen, Siren sanoo.
Vyötärönympärysmitta 94 cm tai yli kasvattaa riskiä
Toisessa tutkimuksessaan Siren tutkimusryhmineen selvitti vyötärönympärysmitan kykyä löytää valikoimattomasta keski-ikäisten miesten joukosta miehet, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen oli suurentunut. Aineisto koostui kahdestasadasta keski-ikäisestä helsinkiläismiehestä, jotka olivat osallistuneet Helsingin kaupungin terveyskeskuksen järjestämään riskiseulontaan.
Tulokset osoittivat, että vyötärönympärysmitan raja-arvo ≥94 cm erottaa osallistujien joukosta ne, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen on riskiprofiilin perusteella lisääntynyt.
Tutkimusten mukaan altistuminen epäedullisten elintapojen vaikutuksille alkaa jo lapsuudessa ja jatkuu aikuisikään, jolloin viimeistään todetaan muutokset myös biologisissa riskitekijöissä. Usein ensimmäinen ulkoinen merkki altistumisesta voi olla juuri keskivartalolihavuus.
Sirenin mukaan lääkäreiden päivittäisessä vastaanottotyössä olisi tärkeää käynnistää laajempi sydän- ja verisuonisairauksien riskikartoitus kaikille keskivartalolihaville sekä sosioekonomiselta asemaltaan heikommille. Samalla olisi tärkeää tukea riskienhallintaakin. Saavutettujen elintapamuutosten ja pienemmän riskin ylläpitäminen edellyttää palveluiden tuottajien ja käyttäjien yhteydenpidon jatkuvuutta.
Lääketieteen lisensiaatti Reijo Siren väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 8.6. klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalon salissa 4, Fabianinkatu 39.
Lue väitöstutkimustiedote kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston sivuilta. Tiedotteessa kerrotaan mm. Helsingin kaupungin tekemistä seulonnoista ja elintapaneuvonnan vaikutuksesta.
Tee tyypin 2 diabeteksen riskitesti