Ajankohtaista arkisto
Väitöstutkimus: Raskaana olevan tyypin 1 diabeetikon korkea verensokeri vaikuttaa sikiön sydämeen
Turun yliopistossa toukokuun lopulla tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty sikiön sydämen ja verenkierron toimintaa ja kasvua poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan luomassa ympäristössä.
Tutkimustulosten mukaan raskaana olevan naisen tyypin 1 diabetes heikentää sikiön hyvinvointia. Odottajan korkea verensokeri lisää istukan vajaatoimintaa sekä sikiön sydämen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotka näkyvät myös sydänsolujen geenien ilmentymisessä.
Noin 0,6% suomalaista odottajista sairastaa tyypin 1 diabetesta. Raskausajan hyvästä hoidosta ja seurannasta huolimatta näiden odottajien sikiöiden kohdunsisäisen hapenpuutteen ja kuoleman riski on lisääntynyt. Lisäksi vastasyntyneet tarvitsevat terveiden synnyttäjien lapsia useammin tehohoitoa.
- Tyypin 1 diabeteksessa naisen sokeriaineenvaihdunta on poikkeava jo ennen raskautta. Raskausaikana tyypin 1 diabeetikon sikiön riski kärsiä vartalon ja sydämen liikakasvusta, liiallisesta hapenkulutuksesta ja punasolujen muodostuksesta sekä lisääntyneestä hapenpuutteesta on kohonnut. Ultraäänitutkimuksen avulla voimme tutkia sikiön verenkiertoa ja päätellä sen säätelystä sikiön vointia, lääketieteen lisensiaatti Lara Lehtoranta kertoo.
Eläinmalli osoitti että äidin diabeteksella on kauskantoisia vaikutuksia
Lehtoranta havaitsi väitöstutkimuksessaan, että korkealle verensokerille altistuneilla sikiöillä oli keskiraskaudessa sydämen supistus- ja rentoutumisvaiheen läpi kestäviä läppävuotoja sekä sydämen vajaatoimintaa.
Hoitamattoman korkean verensokerin vaikutusta sikiön hyvinvointiin tutkittiin koe-eläinmallilla. Näiden emojen sikiöt pystyivät kuitenkin parantamaan sydämen toimintakykyä siten, että loppuraskaudessa sikiön sydämen toiminta poikkesi terveen emon sikiöstä vain sydämen rentoutumisvaiheen toimintaa mitattaessa.
Eläinmallissa emon korkea verensokeri johti kuitenkin sikiön sydämen kudostason muutoksiin: sydänsolujen määrä oli runsaampi ja sydämen supistuvuuteen, kasvuun, rakenteeseen sekä aineenvaihduntaan liittyvien geenien ilmentyminen oli poikkeava. Myös istukan toiminta oli heikentynyt emon korkean verensokerin johdosta. Poikkeava rakenne ja verenkierron vajaatoiminta olivat keskeiset löydökset.
- Mielenkiintoista on, että sydänsolujen geenien muutokset näkyvät vielä syntymän jälkeenkin vastasyntyneillä ja vähän vanhemmillakin poikasilla. Äidin diabeteksella on kauaskantoisia vaikutuksia, sanoo Lehtoranta.
Sikiöiden vointia voidaan jatkossa arvioida paremmin
Loppuraskaudessa tyypin 1 diabeetikkoäidin sikiön sydämen molempien kammioiden minuuttitilavuus oli alentunut terveiden verrokkinaisten sikiöihin verrattuna. Lisäksi muitakin sydämen toiminnan keskeisen verenkierron muuttujien poikkeavuuksia nähtiin. Napaverinäytteistä mitatut biokemialliset sydänlihasrasituksen merkit olivat myös diabeetikoiden vastasyntyneillä koholla. Toisaalta istukan verenkierron vajaatoiminnan merkkejä ei ollut ja vastasyntyneet voivat kohtuullisesti.
– Itse aion jatkossa diabeetikoita hoitaessani keskittyä nimenoman sikiön sydämen ja keskeisen verenkierron mittareiden tutkimiseen. Tämän tutkimuksen perusteella sikiön vointia voidaan niitä käyttämällä arvioida paremmin kuin ennen, toteaa Lehtoranta.
TYKSin Naistenklinikalla erikoistuvana lääkärinä työskentelevä LL Lara Lehtoranta esittää väitöskirjansa FETAL HEART AND HEMODYNAMICS IN DIABETIC PREGNANCY Fetal cardiac and placental function in a rat model of maternal hyperglycemia and human type 1 diabetic pregnancies julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 24.5.2017 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Lähde: Turun yliopiston tiedote 17.5.2017