Ajankohtaista arkisto
Väitöstutkimus: Pohjoismainen ruokavalio ja hyvä kestävyyskunto ehkäisevät metabolista oireyhtymää ja tiedonkäsittelykyvyn heikkenemistä
Suositusten mukainen pohjoismainen ruokavalio on yhteydessä pienempään metabolisen oireyhtymän riskiin sekä parempaan tiedonkäsittelykykyyn ikääntyvillä naisilla ja miehillä. Myös hyvä kestävyyskunto pienentää merkittävästi metabolisen oireyhtymän riskiä, osoitti TtM Reija Männikön väitöstutkimus.
Männikkö tarkasteli väitöskirjassaan ruokavalion ja kestävyyskunnon yhteyttä metabolisen oireyhtymän esiintyvyyteen sekä kognitiivisen toimintakyvyn muutokseen keski-ikäisillä ja ikääntyneillä itäsuomalaisilla.
Metabolinen oireyhtymä on tyypin 2 diabeteksen riskitekijä
Metabolinen oireyhtymä ja heikentynyt kognitiivinen toimintakyky ovat länsimaisilla aikuisilla eliniän pidentymisen ja lihavuuden lisääntymisen myötä yleistyneitä terveysongelmia. Metabolinen oireyhtymä on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasaantuma, joka merkittävästi lisää riskiä sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen. Myös kognitiivisen toimintakyvyn eli tiedonkäsittelyn kuten muistin, tarkkaavaisuuden ja oppimiskyvyn, heikentyminen voi osin kuulua samaan riskitekijöiden ryppääseen.
Niin metabolinen oireyhtymä kuin tyypin 2 diabetes ja muut sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät tiedonkäsittelyn heikentymisen ja dementian riskiä. On siis tärkeää löytää keinoja, joilla näihin riskitekijöihin voidaan ennaltaehkäisevästi vaikuttaa. Ruokavalio ja liikunta ovat tällaisia keskeisiä muutettavissa olevia tekijöitä.
Ravitsemustavoitteiden saavuttaminen pienentää riskiä
Väitöstutkimus osoitti, että suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen, terveellinen pohjoismainen ruokavalio oli yhteydessä pienempään metabolisen oireyhtymän riskiin. Runsas marjojen, kalan sekä palkokasvien ja pähkinöiden käyttö pienensi metabolisen oireyhtymän riskiä erityisesti miehillä ja runsas makkaran käyttö lisäsi riskiä naisilla.
Ruokavalion ohella hyvä kestävyyskunto pienensi metabolisen oireyhtymän riskiä. Keskeinen havainto oli, että metabolisen oireyhtymän riski oli pienin henkilöillä, jotka kuuluivat parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen ja saavuttivat 3–4 ravitsemustavoitetta neljästä suositellusta.
Korkein riski oli puolestaan niillä, joiden kestävyyskunto oli heikko ja jotka eivät saavuttaneet yhtään neljästä ravitsemustavoitteesta. Ravitsemustavoitteet olivat: kasviksia vähintään 400 grammaa vuorokaudessa, kalaa vähintään kahdesti viikossa, tyydyttyneitä rasvoja enintään kymmenen prosenttia energiansaannista sekä kuitua vähintään 14 grammaa 1000 kcal energiansaantia kohden.
Mitä paremmin naisten ja miesten ruokavalio vastasi terveellistä pohjoismaista ruokavaliota, sitä parempi oli yleinen kognitiivinen toimintakyky neljän vuoden seurannan jälkeen. Lisäksi naisilla terveellinen ruokavalio oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen uuden tiedon oppimista ja muistia arvioivissa testeissä.
Väitöskirjan tulokset tukevat suositusten mukaisen ruokavalion ja hyvän kestävyyskunnon merkitystä metabolisen oireyhtymän hallinnassa ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämisessä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä henkilöillä. Käytännössä suositeltavaan ruokavalioon kuuluvat päivittäinen kasvisten ja täysjyväisten viljavalmisteiden käyttö, kalan syöminen vähintään kahdesti viikossa sekä pehmeiden kasvirasvojen suosiminen kovien eläinperäisten rasvojen sijaan. Kestävyyskuntoa taas voidaan ylläpitää ja parantaa säännöllisellä kohtuukuormitteisella tai rasittavalla liikunnalla.
Tutkimuksessa mukana 1410 kuopiolaista
Väitöstutkimus oli osa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella toteutettua nelivuotista liikunta- ja ruokavaliointerventiotutkimusta. DR's EXTRA-tutkimus (Dose-Responses to Exercise Training) toteutettiin vuosina 2005–2011. Tutkimus oli ainutlaatuisen laaja satunnaistettu, kontrolloitu väestöpohjainen interventiotutkimus, johon osallistui 1410 kuopiolaista 57–78-vuotiasta naista ja miestä.
Ruokavalio kartoitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla, jonka pohjalta arvioitiin ruoka- ja ravintoaineiden saannit sekä laadittiin kaksi ruokavalion terveellisyyttä kuvaavaa kokonaismittaria. Maksimaalinen hapenottokyky mitattiin tarkasti ja luotettavasti suoralla menetelmällä hengityskaasuista polkupyöräergometritestin aikana. Metabolinen oireyhtymä määriteltiin kansainvälisesti hyväksytyn kriteeristön mukaan. Kognitiivista toimintakykyä arvioitiin kahdella testisarjalla.
Männikön ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja "Diet and Cardiorespiratory Fitness in Older Adults with Special Reference to Metabolic Syndrome and Cognitive Function. A Population-Based Study." (Ruokavalio ja fyysinen suorituskyky ikääntyneillä metabolisen oireyhtymän ja kognitiivisen toimintakyvyn näkökulmasta. Väestöpohjainen tutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 11.9.2015.