Väitöstutkija löysi uuden työkalun haiman beetasolujen kuvantamiseen

Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt FM Kirsi Mikkola on löytänyt tutkimuksessaan uuden työkalun diabeteksen tutkimukseen.

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavien beetasolujen määrä ja toimintakyky vähenee. Haiman beetasolujen kajoamaton kuvantaminen PET-kameralla (positroniemissiotomografia) sairauden varhaisessa vaiheessa avaisi uusia mahdollisuuksia diabeteksen sairausmekanismien sekä beetasolujen määrän ja toiminnan ymmärtämiseen. Se myös mahdollistaisi uusien lääkehoitojen kehityksen.

- Näiden syiden vuoksi lähdin väitöskirjatyössäni kehittämään uusia radioaktiivia merkkiaineita, joita voitaisiin hyödyntää potilaiden beetasolujen kuvantamisessa. Tällä hetkellä sairaaloissa ei ole käytössä haiman beetasolujen kuvantamiseen soveltuvaa merkkiainetta, Kirsi Mikkola sanoo.

Potilastutkimukset seuraava vaihe

Väitöskirjassaan Mikkola kehitti ja vertaili viittä Turun PET-keskuksessa kehitettyä PET-merkkiainetta ja niiden soveltuvuutta haiman beetasolujen kuvantamiseen. Tutkimuksen tuloksena Mikkola totesi, että yksi merkkiaine on lupaava ja soveltuu jatkotutkimuksiin potilailla.

- Kyseisellä PET-keskuksessa kehitetyllä merkkiaineella on korkea ominaisaktiivisuus, joka on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, kun kuvannetaan soluja, joiden määrä on kudoksessa vähäinen ja vähenee edelleen sairauden edetessä, Mikkola kertoo.

Muita merkkiaineen lupaavia ominaisuuksia olivat sen tarkka kohdentuminen beetasoluihin sekä alhainen säderasitus potilaalle. Näiden ominaisuuksien vuoksi seuraava vaihe merkkiaineen kehitystyössä ovat potilastutkimuksien suorittaminen.

- Jotta haiman beetasolumassan kuvantaminen olisi mahdollista, tarvitaan jokin beetasoluille tyypillinen tunniste ja tähän tunnisteeseen kohdentuva PET-kuvantamiseen soveltuva merkkiaine. Beetasolujen tutkimisen tekee hankalaksi niiden vähäinen määrä, jakautuminen koko haiman alueelle sekä haiman sijainti syvällä vatsaontelossa, Mikkola taustoittaa.

Beetasolukuvantamisen ohella kajoamaton, alhaisen sädeannoksen aiheuttava kuvantamismenetelmä mahdollistaisi Mikkolan mukaan saarekesolusiirrännäisten kuvantamisen sekä solujen selviämiseen vaikuttavien ominaisuuksien tutkimisen.

- Haiman beetasolujen kuvantamiseen soveltuvaa merkkiainetta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös muun muassa haimakasvainten kuvantamisessa, Mikkola huomauttaa.

FM Kirsi Mikkola esittää väitöskirjansa VMAT2 and GLP-1R targeting tracers for pancreatic beta cell imaging julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 10.6.2017 klo 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Lähde: Turun yliopiston tiedote

Palaa otsikoihin