Ajankohtaista arkisto
Väitös: Tyypin 1 diabeetikot menestyvät hyvin työelämässä, mutta moni salaa sairautensa
Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 1.12.2017 tarkastettava terveystieteiden maisteri Pirjo Hakkaraisen väitöstutkimus osoittaa, että suurin osa tyypin 1 diabeetikoista selviytyy työssä yhtä hyvin kuin muu väestö.
Hakkaraisen väitöskirjatyössä tutkittiin rekisteritietojen, kyselylomakkeiden ja haastattelujen avulla työikäisten tyypin 1 diabeetikoiden määrää, työllisyyttä, koettua terveyttä ja työkykyä sekä eläkeaikomuksia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin työn ja diabeteksen yhdistämisen aiheuttamaa stressiä sekä sairauden salaamista työpaikoilla.
Tutkimus osoitti, että työssä käyvien tyypin 1 diabeetikoiden määrä kasvoi noin 35 % vuosina 1992–2007. Tyypin 1 diabeetikot työllistyivät yhtä hyvin kuin muu väestö. He arvioivat terveytensä ja työkykynsä hieman heikommaksi kuin muu väestö, mutta eläköitymisaikomuksissa he eivät poikenneet muusta väestöstä.
Lähes joka kolmas salaa diabeteksen työtovereiltaan
Tulosten mukaan noin 70 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista työntekijöistä koki työn ja diabeteksen yhdistämiseen liittyvää stressiä. Stressiä oli varsinkin niillä, jotka pitivät verensokeritasonsa suositeltua korkeammalla työpäivän aikana. Näin toimimalla diabeetikko voi välttää työpaikalla äkillisesti laskevan verensokeritason.
älttääkseen liian matalia ja korkeita verensokeritasoja tyypin 1 diabeetikon täytyy mitata verensokeriarvonsa useita kertoja päivässä, arvioida aterioilta saatava hiilihydraattimäärä sekä annostella ruokaan, kulutukseen ja verensokeritasoon sopiva insuliinimäärä.
Tutkimus osoitti, että lähes joka kolmas tyypin 1 diabetesta sairastavista palkansaajista oli salannut diabeteksensa työtovereiltaan ja joka viides lähiesimieheltään. Sairauden salaaminen voi johtaa hoidon laiminlyöntiin työpäivän aikana. Salaamisen syitä olivat pelko heikoksi leimautumisesta, työsyrjinnästä, ei-toivotusta huomiosta, yksityisyyden menettämisestä ja siitä, että henkilön ajatellaan tavoittelevan etuja sairaudellaan.
Sen sijaan niillä, jotka kertoivat työyhteisössä avoimesti diabeteksestaan ja sen vaikutuksesta työskentelyyn, työpaikan ihmissuhteet, sosiaalinen tuki ja diabeteksen omahoitomahdollisuudet työaikana olivat paremmat.
Hakkarainen: toivottavasti tulokset avaavat keskustelun salaamisesta
Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Tyypin 1 diabetes on Suomessa väkilukuun suhteutettuna yleisempi kuin missään muualla. Siitä huolimatta tyypin 1 diabeetikoiden työllisyyttä ja työelämäasioita ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Myös kansainvälinen tutkimus aihepiiristä on vähäistä, vaikka tieto olisi tärkeää työelämässä pysymisen tukemiseksi ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen välttämiseksi.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä tyypin 1 diabeetikoiden työhyvinvointia, työyhteisöjen toimintaa sekä työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta. Tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä työhyvinvoinnin parantaminen ja sitä kautta tapahtuva työurien pidentyminen on nostettu yhteiskunnassamme yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi.
Pirjo Hakkarainen toivoo väitöstutkimustensa tulosten avaavan keskustelun sairauden salaamisesta työyhteisössä.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote