Väitös: Suoliston puolustusjärjestelmän poikkeavuudet altistavat lapsen tyypin 1 diabetekselle

Tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla muodostui ensimmäisen elinvuoden aikana muita lapsia enemmän vasta-aineita lehmänmaidon proteiineja kohtaan. Lisäksi lapsilla, joilla on tyypin 1 diabeteksen riskiperimä ja taudin puhkeamista ennustavia autovasta-aineita, todetaan myös eroja suoliston bakteerikannassa verrattuna terveisiin lapsiin.

Tulokset viittaavat siihen, että nämä suoliston puolustusjärjestelmän poikkeavuudet liittyvät tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan, LL Kristiina Luopajärven väitöstutkimuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten immuunijärjestelmä kehittyy lapsilla, joilla on T1D:een liittyvä riskiperimä.

Immuunijärjestelmää tutkittiin selvittämällä napaveren T-solujen erilaistumista ns. tyypin 1 ja tyypin 2 sytokiiniympäristössä. Lapsilla, joilla on diabetekseen liittyvä riskiperimä, todettiin ero T-solujen erilaistumisessa verrattuna lapsiin, joilla ei ole tällaista riskiperimää. Riskilapsilla GATA-3 transkriptiofaktorin ja CCR4-kemokiinireseptorin ilmentyminen jäi alhaiseksi. Lapsilla, joilla on T1D:n riskiperimä, voi näin olla poikkeava immuunivaste ympäristötekijöitä kohtaan.

Diabetesta sairastavan äidin insuliinihoito saattaa suojata lasta

Aikaisempien epidemiologisten tutkimusten perusteella on havaittu, että diabetesta sairastavien äitien lapsilla on pienempi riski sairastua diabetekseen kuin diabetesta sairastavien isien lapsilla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten sikiöaikainen äidin insuliinihoito vaikuttaa lapseen.

Tulokset viittaavat siihen, että äidin insuliinihoito aktivoi regulatorisia T-soluja, ja lapselle kehittyy toleranssi insuliinia kohtaan jo sikiökaudella. Tämä voi selittää eron lasten riskissä sairastua diabetekseen sen mukaan kumpi vanhemmista sairastaa diabetesta.

Lähde: Kristiina Luopajärven väitös (englanninkielinen)

Palaa otsikoihin