Ajankohtaista arkisto
Väitös: Potilaan ääni ei tule kuuluviin tyypin 2 diabeteksen omahoidon ohjauksessa
Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väittelevän Sari Järvisen väitöstutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeetikoiden itse esille tuomat elämäntapojen muutostarpeet eivät nouse osaksi omahoidon ohjausta. Hoitajan näkökulma painottuu potilasasiakirjoissa olevissa ohjausta koskevissa kirjauksissa potilaan näkökulmaa enemmän.
Lain mukaan kirjausten pitäisi painottaa nimenomaan potilaan näkökulmaa.
- Jos muutostarpeet ovat hoitajan asettamia, potilas ei muuta omaa käyttäytymistään. Tämän seurauksena ohjaustilanteista kirjataan yhä uudelleen samoja muutostarpeita, eikä potilas kehity omahoidon osaamisessa, Järvinen toteaa.
- Tämä puolestaan johtaa siihen, ettei potilas saa palautetta omahoidossa onnistumisestaan, eikä ohjaus etene yhdessä suunnitellen, vaan kiertää kehää samojen muutostarpeiden ympärillä, Järvinen jatkaa.
Kirjausten kattavuus vaihtelee aihealueittain
Tyypin 2 diabeetikoiden ohjaustilanteissa käsitellään Käypä hoito -suositusten mukaisia sisältöjä.
- Pääasiassa kirjaukset painottuvat ravitsemukseen ja lääkehoitoon, mutta ohjaustilanteissa käsitellään myös liikkumiseen, painonhallintaan ja päihteidenkäyttöön liittyviä asioita, Järvinen kiittelee.
Jalkahoidon ohjausta ja mielialaan liittyviä asioita kirjataan kuitenkin hyvin niukasti.
- Uneen ja lepoon liittyvää omahoidon ohjausta ei kirjata lainkaan, vaikka niiden vaikutuksesta terveyteen on viime aikoina saatu runsaasti näyttöä, Järvinen ihmettelee.
Potilasasiakirjoihin olisi myös hyvä kirjata niitä keinoja, joilla muutoksen esteitä on ratkaistu.
- Potilas saattaa esimerkiksi sanoa, ettei voi liikkua ylipainon vuoksi. Tällöin häntä voitaisiin ohjata esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan, jolloin niveliin kohdistuva rasitus olisi hallittavissa. Tai jos potilas sanoo, ettei voi syödä terveellisesti, koska se on liian kallista, voitaisiin yhdessä käydä läpi perusruoka-aineita, joista voidaan valmistaa terveellistä ruokaa, Järvinen kertoo.
Muutostarpeiden ja muutoksille asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen kirjaaminen hoitajan kanssa yhteistyönä vahvistaa tyypin 2 diabeetikon tunnetta omahoidon ohjaukseen osallistumisesta.
- Tällä on merkitystä myös siksi, että asiakkaat voivat itse tarkastella Kanta-tietojärjestelmästä ohjaustilanteista tehtyjä kirjauksia ja palauttaa mieleensä niissä käsiteltyjä asioita, Järvinen perustelee.
Omahoidon osaaminen korostuu
Terveydenhuollon palveluiden muuttuessa yhä avopainotteisemmiksi omahoidon osaaminen korostuu.
Omahoidon osaamisella on myös kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä tyypin 2 diabeetikoiden määrä on kasvussa. Esimerkiksi Keski-Suomen alueella tyypin 2 diabeetikoita on noin 14 000, ja heidän hoitonsa maksaa 18 miljoonaa. Kun mukaan otetaan lisäsairauksista syntyvä kustannus, nousee summa jo lähes 25 miljoonaan euroon vuodessa.
TtM Sari Järvisen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Ohjauksen kirjaaminen: tyypin 2 diabetespotilaiden omahoito ja osaaminen potilasasiakirjoissa” tarkastustilaisuus on Jyväskylän yliopistossa perjantaina 2. kesäkuuta.
Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedote