Ajankohtaista arkisto

13.12.2021

Väitös: Merkit tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä voivat näkyä veressä jo vuosia ennen tyypillisiä oireita

Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain. Erot ovat nähtävissä jopa ennen taudin puhkeamista edeltävien tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen. Tyypin 1 diabeteksen oireita edeltävien mahdollisimman varhaisten molekyylimekanismien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voitaisiin löytää keinoja taudin etenemisen pysäyttämiseksi.

DI Essi Laajala havaitsi väitöstutkimuksessaan suomalaisten lasten verinäytteistä geenien ilmentymiseen liittyviä muutoksia, jotka korreloivat vuosia myöhemmin puhkeavan tyypin 1 diabeteksen kanssa.

- Tärkeää oli, että meistä riippumaton saksalainen tutkimus vahvisti tämän päähavaintomme. Molemmissa tutkimuksissa selkeimmät erot näkyivät tyypin 1 interferonigeeneissä, jotka liittyvät viruksilta puolustautumiseen. Tämä jossain määrin vahvisti hypoteesia, jonka mukaan tietyt virusinfektiot voisivat lisätä riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen, Laajala kertoo.

Kun kliinisiä oireita ilmaantuu, on tyypin 1 diabetekseen sairastuvan insuliinintuotantoon supistunut noin 10 prosenttiin terveen haiman kapasiteetista. Tätä edeltää pitkä – usein vuosia kestävä – oireeton ajanjakso, jonka aikana autoimmuunireaktio heikentää insuliinintuotantoa pikkuhiljaa. Tyypin 1 diabeteksen tunnistaminen tämän oireettoman ajanjakson aikana mahdollistaisi keinojen etsimisen taudin pysäyttämiseksi.

DIPP-tutkimus avainroolissa


Laajala kartoitti väitöstutkimuksessaan tyypin 1 diabeteksen varhaisia molekyylimekanismeja pienten lasten verinäytteistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vastasyntyneiden DNA-metylaatiotasot eivät olleet yhteydessä myöhemmin puhkeavaan diabetekseen. Varhaisten mekanismien tutkimisen mahdollisti valtava seurantatutkimus.

- Työni oli osa suomalaista DIPP-tutkimusta, jossa on seurattu jo yli 12 000 lasta vastasyntyneestä 15-vuotiaaksi. Näin suureen joukkoon on mahtunut noin 500 lasta, joille on kehittynyt seurannan aikana tyypin 1 diabetes. Palasin heiltä kerättyihin varhaisimpiin verinäytteisiin ja selvitin, löytyisikö niistä geenien ilmentymisen tai DNA-metylaation tasolla näkyviä muutoksia verrattuna samanikäisiin terveenä pysyneisiin lapsiin, Laajala kertoo.

DI Essi Laajala esittää väitöskirjansa ”Multi-omics Analysis of Early Molecular Mechanisms of Type 1 Diabetes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.12.2021 klo 10.00 (Turun yliopisto, Biocity, Presidentti- auditorio, Tykistökatu 6, Turku).

Lähde ja lisätietoja: Turun yliopiston tiedote 13.12.2021

Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010