Väitös: Elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa vuorotyötä tekevien terveysriskeihin

Vuorotyötä tekevien terveysriskeihin voidaan vaikuttaa kohdennetulla elintapaohjauksella sekä vuorotyörytmin muutoksella osoittaa Helsingin yliopistossa 7.10. tarkastettu väitöstutkimus.

Vuorokausirytmin häiriintyminen, univaje ja unihäiriöt sekä muutokset elintavoissa vaikuttavat vuorotyöntekijän terveyteen. Vuorotyötä tekee EU:ssa noin 17 % väestöstä ja joka kolmannen suomalaisen työaika on muu kuin säännöllinen päivätyö.

LL Katriina Viitasalo selvitti väitöstutkimuksessaan, onnistuuko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy maailmanlaajuisesti toimivan lentoyhtiön työntekijöillä, joista noin 70 % tekee epäsäännöllistä työaikaa tai aikaerotyötä.

Tutkimuksessa testattiin kahta interventiota: vuorotyörytmin muutosta ja elintapaneuvontaa. Kohderyhmänä oli 4 169 Finnairin työntekijää, joista tutkimukseen osallistui 2 312 ja seurantaan 1 347 henkilöä. Vuorotyörytmin muutostutkimukseen osallistui 84 lentokonehuollon miestä.

Mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin voi olla edullista sydänterveydelle

Viitasalo havaitsi, että sydän- ja verisuonisairauksien riskirypäs, metabolinen oireyhtymä, oli yleisempi päivätyöhön siirtyneillä, vuorotyötä aiemmin tehneillä miehillä verrattuna niihin, jotka eivät olleet koskaan tehneet vuorotyötä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että erityisesti iäkkäämmillä työntekijöillä esiintyi nopeasti eteenpäin kiertävässä vuorojärjestelmässä vähemmän unihäiriöitä ja päiväväsymystä kuin hitaassa taaksepäin kiertävässä järjestelmässä.

Lisäksi työvuorojärjestelmässä, jossa työntekijöillä oli enemmän vaikutusmahdollisuuksia työvuoroihinsa, verenpaine laski merkitsevästi ja pulssitaso lähes merkitsevästi viitaten psykofysiologisen stressin vähenemiseen. – Tällä voi pitkällä aikavälillä olla merkitystä vuorotyöntekijän sydänterveydelle, Viitasalo sanoo.

Riskitesti ja elintapaohjaus osoittivat käyttökelpoisuutensa

Terveystarkastus löysi tehokkaasti ne henkilöt, joiden sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riski oli kohonnut. Diabeteksen riskikysely FINDRISC osoittautui käyttökelpoiseksi seulontamenetelmäksi.

Terveystarkastusten yhteydessä annettu elintapaohjaus osoittautui toimivaksi, ja kohonneen riskin miehet hyötyivät ravitsemusterapeutin ja diabeteshoitajan ohjauksesta. Korkea diabetesriskipistemäärä, kliiniset ja elintapoihin liittyvät riskitekijät sekä uneen ja mielialaan liittyvät ongelmat lisäsivät ohjaukseen hakeutumista.

Terveystarkastusten suuntaaminen korkean riskin henkilöihin ja osallistumiseen vaikuttavien taustatekijöiden huomioiminen elintapaohjauksessa voivat tehostaa ennalta ehkäisevää työtä työterveyshuollossa.

- Vuorotyötä aiemmin tehneiden miesten lisääntynyt riski sairastua metaboliseen oireyhtymään pitää tunnistaa ja pyrkiä ehkäisemään työterveyshuollossa. Kohonneen riskin miehet hyötyvät vähäisestäkin elintapaohjauksesta, joskin selvempien terveysvaikutusten saamiseksi tarvitaan intensiivisempiä interventioita, Viitasalo sanoo.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote

Väitöskirja elektronisena julkaisuna

Palaa otsikoihin