Vain joka neljäs diabeetikko on saanut hoitosuunnitelman

Potilaan oikeuksien päivän teemana 18.4. ovat pitkäaikaissairaudet ja niiden parempi ja tehokkaampi hoito.

Hyvä esimerkki pitkäaikaissairaudesta ja sen potilaslähtöisestä hoitamisesta on diabetes ja terveydenhuoltolain mainitsema hoitosuunnitelma. Potilaskyselyn mukaan vain noin 25 prosentilla diabeetikoista on oma hoitosuunnitelma.

–Hoitosuunnitelma auttaa hallitsemaan kokonaisuutta ja pärjäämään diabeteksen kanssa arjessa. Hoitosuunnitelma laaditaan diabeetikon tarpeita yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti kuunnellen.  Tavoitteiden asettamisessa on tunnustettava lähtökohdaksi se, että diabeetikko toteuttaa omahoidossaan vain sen mihin pystyy sitoutumaan, selvittää Riitta Vuorisalo, erityisasiantuntija Diabetesliitosta.

Kun potilaslähtöinen hoito on hyvin suunniteltua, ja potilaalla on tarpeeksi tietoa ja taitoa omahoidon toteutukseen, myös tarve lääkärikäynteihin voi vähentyä.

Pitkäaikaissairauksien hoitomallia kehittäneessä POTKU-hankkeessa havaittiin, että hoitosuunnitelma vähensi paljon palveluja käyttävien lääkärin päivystyskäyntejä jopa 50 prosentilla ja suunniteltuja lääkärikäyntejä 27 prosentilla.

Koulutusylilääkäri Risto Kuronen Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksiköstä kertoo, että kun hoito suunnitellaan potilaan ehdoilla, potilasta voidaan auttaa paremmin myös muutoin kuin lääkärin voimin.

–Lääkäri–hoitajatyöparien, laajemman hoitotiimin sekä muiden toimijoiden palvelujen hyödyntäminen on hyvä vaihtoehto hoidon toteutuksessa.

Hoitosuunnitelma on diabetesta sairastavan omahoidon väline. Ideana on, että hoitotiimi ja potilas asettavat yhteiset tavoitteet potilaan tarpeita janäkemyksiä kuunnellen.

Diabeetikon hoitosuunnitelma on Diabetesliiton vuoden 2015 yhdistyskoulutuksen pääteema. Hoitosuunnitelmista jaetaan tietoa lukuisissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Hoitosuunnitelmatilaisuudet löytyvät tapahtumakalenteristamme.

Euroopan potilaan oikeuksien päivää vietetään aina 18. huhtikuuta. Tänä vuonna päivän teemana ovat pitkäaikaissairaudet ja niiden vaikutukset potilaisiin ja yhteiskuntaan. Myös terveydenhuollon kehittäminen on päivän aiheena.

---

TIEDOTE

Potilaan oikeuksien päivää vietetään 18.4.2015: Diabetes-potilaalla on oikeus henkilökohtaiseen hoitosuunnitelmaan

Euroopan potilaan oikeuksien päivänä, 18.4.2015, halutaan herättää keskustelua kroonisista sairauksista, jotka ovat suuri taakka eurooppalaiselle terveydenhuollon järjestelmälle. Diabeetikon hoitosuunnitelma on esimerkki yksinkertaisesta potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen työkalusta, joka parantaa potilaan elämänlaatua ja säästää yhteiskunnan resursseja. Kuitenkin AstraZenecan teettämän potilaskyselyn mukaan vain 25 prosentilla suomalaisista diabetesta sairastavista on hoitosuunnitelma (1), vaikka heillä olisi terveydenhuoltolain mukaan siihen mahdollisuus (2). 

Hoitosuunnitelma ei vaadi isoja investointeja, säästää terveydenhuollon resursseja (3) ja parantaa potilaan elämänlaatua. Potilailla, joilla on henkilökohtainen terveys- ja hoitosuunnitelma, diabetes on paremmassa tasapainossa ja he ovat myös sitoutuneempia hoitoonsa, ilmenee AstraZenecan potilaskyselyn tuloksissa (1).

”Päävastuu hoidosta on diabeetikolla itsellään, jolloin ymmärrys omasta hoidosta ja osaaminen ovat tärkeitä. Omahoito tarkoittaa useita päivittäisiä hoitopäätöksiä ja tekoja: verensokerin mittausta, lääkehoidon toteuttamista sekä ravitsemuksesta ja liikunnasta huolehtimista”, painottaa asiantuntija Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.

”Hoitosuunnitelma auttaa hallitsemaan kokonaisuutta ja pärjäämään diabeteksen kanssa arjessa. Hoitosuunnitelma laaditaan diabeetikon tarpeita yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti kuunnellen.  Tavoitteiden asettamisessa on tunnustettava lähtökohdaksi se, että diabeetikko toteuttaa omahoidossaan vain sen mihin pystyy sitoutumaan.”

Kun potilaslähtöinen hoito on hyvin suunniteltua ja potilaalla on tarpeeksi tietoa ja taitoa omahoidon toteutukseen, myös tarve lääkärikäynteihin voi vähentyä. Pitkäaikaissairauksien hoitomallia kehittäneessä POTKU-hankkeessa havaittiin, että hoitosuunnitelma vähensi paljon palveluja käyttävien lääkärin päivystyskäyntejä jopa 50 prosentilla ja suunniteltuja lääkärikäyntejä 27 prosentilla.(3) Hoitosuunnitelman käyttöönotto ei vaadi järjestelmä- tai muita investointeja. Potilaan kohtaamiseen kuluu alussa enemmän aikaa, mutta ajallinen investointi saadaan myöhemmin takaisin. Tästä syntyy hoitavalle yksikölle säästöä.

”POTKU-hankkeen onnistumiset perustuvat siihen, että kyse on potilaslähtöisestä – ei tauti- tai ammattilaislähtöisestä – hoitosuunnitelmasta. Ja kun hoitoa suunnitellaan potilaslähtöisesti, voivat potilaan tarpeet olla hyvinkin kaukana medisiinasta. Sen vuoksi lääkäri–hoitajatyöparien, laajemman hoitotiimin sekä muiden toimijoiden palvelujen hyödyntäminen on hyvä vaihtoehto hoidon toteutuksessa”, kertoo koulutusylilääkäri Risto Kuronen Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksiköstä. 

Noin 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta. Diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 %. Sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana.(4)

Hoitosuunnitelma on diabetesta sairastavan omahoidon väline. Ideana on, että hoitotiimi ja potilas asettavat yhteiset tavoitteet potilaan tarpeita janäkemyksiä kuunnellen. Diabeetikon hoitosuunnitelma onkin Diabetesliiton vuoden 2015 yhdistyskoulutuksen pääteema. Lisäksi AstraZeneca on koonnut monialaisen työryhmän, jonka hankkeena on hoitosuunnitelman tunnetuksi tekeminen terveydenhuollossa.

TAUSTATIETOA

DIABETES (5)

Diabetes on ryhmä erilaisia sairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri (suurentunut plasman glukoosipitoisuus). Kohonnut verensokeri johtuu joko insuliinihormonin puutteesta, sen heikentyneestä vaikutuksesta elimistössä (insuliiniresistenssi) tai näistä molemmista.

Diabeteksen päälajit ovat tyypin 1 diabetes eli “nuoruusiän diabetes”, joka johtuu haiman insuliinia erittävien solujen tuhoutumisesta, ja tyypin 2 diabetes, joka johtuu insuliinin vaikutuksen heikentymisestä ja erityksen vähenemisestä.

10–15 prosenttia diabeetikoista sairastaa tyypin 1 diabetesta. Sairauden syytä tai ehkäisykeinoa ei tunneta. Tyypin 1 diabetesta hoidetaan aina insuliinipistoksilla.

Tyypin 2 diabeteksen taustalla on geneettisen alttiuden ja elintapojen yhteisvaikutus. Siihen liittyy usein metabolinen oireyhtymä (eli veren rasva-arvojen häiriö, kohonnut verenpaine, maksan rasvoittuminen ja vyötärölihavuus). Tyypin 2 diabetes kehittyy tavallisesti vähitellen vuosien kuluessa ja voi pitkään olla oireeton.

Muista diabetestyypeistä yleisimmät ovat raskausdiabetes, LADA (latent autoimmune diabetes of adults) eli tyypin 1 diabeteksen alamuoto sekä MODY (maturity onset diabetes of the young), joka on haiman puutteellisesta insuliininerityksestä johtuva periytyvä diabetesmuoto.

DIABETES SUOMALAISESSA TERVEYDENHUOLLOSSA

Tyypin 1 diabetes on noin 50 000 ja tyypin 2 diabetes 300 000 suomalaisella. Lisäksi arvioidaan, että yli 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Keski-ikäisestä väestöstä noin 15 prosentilla on diabetes ja noin 35 prosentilla on jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö.(6) Molemmat diabetestyypit yleistyvät, ja diabeetikoiden määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan 10 vuodessa.(4)

Diabetes on merkittävin yksittäinen syy sairastettuihin sydän- ja aivoinfarkteihin sekä alaraajojen valtimosairauksiin liittyviin alaraaja-amputaatioihin. Siihen liittyvät myös vakavat munuaisten ja silmien lisäsairaudet. Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet moninkertaistavat diabeteksen hoidon aiheuttamat lisäkustannukset.(7)

Diabeteksesta aiheutuu lisäkustannuksia vuosittain 1 505 miljoonaa euroa. Lisäkustannuksella tarkoitetaan kustannuksia, joita yhteiskunnalle ei syntyisi, jos diabetesta ei olisi lainkaan. Puolet kustannuksista syntyy muusta kuin diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoidosta eli tuottavuuskustannuksista: sairauspoissaoloista, ennenaikaisesta eläköitymisestä ja ennenaikaisista kuolemista.(7)

Diabetesta sairastavien varhaisen diagnosoinnin ja hyvän hoidon toteuttamisen avulla on mahdollista vaikuttaa tuntuvasti diabetesta sairastavan henkilön elämänlaatuun ja samalla säästää diabeteksesta johtuvista kustannuksista.(8)

POTILAAN OIKEUKSIEN PÄIVÄ

Eurooppalaista potilaan oikeuksien päivää vietetään aina 18. huhtikuuta. Yhdeksäntenä eurooppalainen potilaan oikeuksien päivänä 18.4.2015 halutaan kiinnittää huomiota kroonisten sairauksien taakkaan potilaalle ja yhteiskunnalle sekä terveydenhuollon järjestelmän kestävään kehittämiseen.(9)

Aiheeseen halutaan kiinnittää huomiota, sillä krooniset sairaudet koskettavat yli 80 prosenttia kaikista yli 65-vuotiaista, aiheuttavat 86 prosenttia kaikista kuolemista Euroopassa. Krooniset sairaudet ovat suurin haaste eurooppalaiselle terveydenhuollon järjestelmälle. Euroopan unionissa käytetään 700 miljardia euroa vuodessa kroonisten sairauksien hoitoon, mikä on 70−80 prosenttia koko EU-alueen terveydenhuollon budjetista. Potilaan oikeuksien päivänä halutaan muistuttaa, että Euroopassa tarvitaan tehokkaampia ja fiksumpia lähestymistapoja kroonisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon potilaan elämänlaatu säilyttäen. Terveydenhuollon järjestelmän kestävässä kehityksessä halutaan löytää ratkaisuja, jossa taloudellinen kehitys, sosiaalinen yhdenvertaisuus ja hoidon laatu ovat tasapainossa.(9)

1. Pihlava, M. Potilaan rooli korostuu. Mediuutiset 13.2.2015, nro 5-6
2. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326
3. Oksman, E., Sisso, M. ja Kuronen, R. Terveyshyötymalli pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämisen viitekehyksenä. Väli-Suomen POTKU2-hankkeen loppuraportti 1.11.2012 – 31.10.2014. http://potkuhanke.fi/fi/dokumentit-ja-materiaalit-ii/finish/84-loppuraportti-vali-suomen-potku2/639-potku2- (haettu sivustolta 13.4.2015)
4. Diabeteksen Käypä hoito -suositus 12.9.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056
5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes (haettu sivustolta 8.4.2015)
6. Diabetesliiton julkaisu: 5 faktaa diabeteksesta. http://www.diabetes.fi/files/4446/5faktaa_diabetes2014valmis.pdf (haettu sivustolta 8.4.2015)
7. Jarvala, T., Raitanen, J. ja Rissanen, P. Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Kansallinen Diabetesohjelma DEHKO, 2010. Tampereen yliopisto ja Diabetesliitto.
8. Sari Koski, 2010. Diabetesbarometri 2010. Diabetesliitto.
9. http://www.activecitizenship.net/primo-piano/170-9th-european-patients-rights-day.html (haettu sivustolta 8.4.2015)

Tiedotteen laatija: AstraZeneca/Cocomms

Palaa otsikoihin