Uusin Diabetes-lehti nostaa esille diabeteshoitajien tärkeän roolin

Syyskuun Diabetes-lehti saapuu tilaajilleen tänään. Tiesithän, että jos olet diabetesyhdistyksen jäsen, ja sinulle tulee jo painettu Diabetes-lehti, voit lukea lehden myös verkkolehtenä? Verkkolehteen pääset tästä. Verkkolehden arkisto on avoin myös ei-tilaajille.

Yksittäisiä Diabetes-lehden numeroita on mahdollista ostaa Lehtiluukun kautta. Selailtavan pdf-lehden hinta on 3,50 e / numero.

Syyskuun lehden aiheita ovat muun muassa:

Diabeteshoitajalla on todella tärkeä rooli vaativassa diabeteksen hoidossa. Hoitajat itse toivovat, että työn arvostus näkyisi myös alan koulutukseen satsaamisessa, diabeteshoitajien vakanssien määrässä ja palkkauksessa. Uusi teknologia ja lisääntyvä tutkimustieto edellyttävät diabeteshoitajilta jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, mutta toisaalta ne pitävät myös kiinnostusta yllä.

Juhlan ja päätöstenteon aika

Diabetesliitto juhli 60-vuotista taivaltaan toukokuun lopussa Tampereella. Samana viikonloppuna kokoontui ensimmäistä kertaa sääntömuutoksen jälkeen liiton kokous, joka muiden päätösasioiden lisäksi valitsi liitolle uuden johdon. Esittelemme nyt Diabetesliiton uuden puheenjohtajiston ja hallituksen jäsenet.

Kun äiti ruiskuja pesi

Juha Vittaniemi sairastui diabetekseen 2-vuotiaana 50 vuotta sitten. Ensin häntä hoidettiin seitsemän viikkoa sairaalassa, ja ensimmäisinä vuosina hän sai vain yhden pistoksen pitkävaikutteista insuliinia vuorokaudessa. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän sai ensimmäisen verensokerimittarin.

Vasta nelikymppisenä Vittaniemi oivalsi, että hänen kannattaa pitää itsestään hyvää huolta ihan itsensä takia. Nyt hän sanoo, että itseään hyvin hoitava diabeetikko saattaa voida jopa paremmin kuin terve ihminen.

Insuliinilla parempaan vointiin

- Jo yhden prosenttiyksikön lasku sokerihemoglobiinissa vähentää diabeteksen aiheuttamia silmänpohja-, munuais- ja hermomuutoksia 37 prosentilla, kuolemia 21 prosentilla ja diabeetikoiden sydäninfarkteja jopa 15 prosentilla, diabeteslääkäri Markku Vähätalo luettelee.

Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidosta Turun yliopistossa keväällä. Vähätalon mukaan tyypin 2 diabeetikot pelkäävät insuliihoidon aloitusta enemmän mahdollisen painonnousun kuin pistämisen takia.

Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia.

- Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Vapaus valita hoitopaikka – missä ja milloin?

Lain mukaan meillä on oikeus vaihtaa terveyskeskusta, jos palvelu tai henkilökohtaiset suhteet eivät tunnu toimivan omassa terveyskeskuksessa. Voimme myös valita, missä erikoissairaalassa haluamme itseämme hoidettavan. Voimme hakeutua hoitoon myös kesämökkipaikkakunnalla tai ulkomailla.

Ihan mutkaton juttu terveydenhuollon valinnanvapaus ei kuitenkaan ole. Siihen liittyy monta muttaa ja jossittelua.

Potilaan ääni kuuluviin lääkkeiden hinnoittelussa

Marjatta Stenius-Kaukosen mielestä potilaiden näkökulma ei nouse Suomessa riittävästi esille lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta päätettäessä, vaikka laki antaisi siihen mahdollisuuden. Lääkkeiden hintalautakunta esimerkiksi poisti monien diabeetikoiden käyttämän Levemir-insuliinin korvattavuuden kuulematta asiassa Diabetesliittoa ja diabeetikoita. Levemir-päätös kumottiin myöhemmin laajan vastalauseryöpyn ja Diabetesliiton aktiivisen kampanjoinnin jälkeen.

Sosiaaliturvasta usein kysyttyä

Mikä on invalidivähennys ja millä perustein sen voi saada? Millaisiin vammaisetuuksiin diabeetikko on oikeutettu? Kuka on oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen? Kuka saa ruokavaliokorvausta? Erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo vastaa näihin kysymyksiin syyskuun Diabetes-lehdessä.

Aviopuoliso - monisairaan diabeetikon tuki ja turva

Kun diabetesta sairastava vanhus ei selviydy enää arjesta omin voimin, hän tarvitsee turvakseen muita ihmisiä huolehtimaan muun muassa lääkityksistä ja syömisistä. Apu voi löytyä myös saman katon alta. Miten arki sujuu, kun omaishoitajana toimii aviopuoliso?

Tutkimus täsmentää geenitetoa ja diabeteksen hoitoa

Geenitutkimusta voi hyödyntää myös lääkkeiden kehittämisessä. Kun geenitutkimus lisää tietoa diabeteksen eri muotojen synnystä, voidaan sairastumisvaarassa oleville ja diabetekseen jo sairastuneille räätälöidä yksilöllisiä ehkäisy- ja hoito-ohjelmia.

- Uskon, että tämä on mahdollista 5–10 vuoden kuluttua, professori Markku Laakso sanoo.

Huono-osaisuus tuo lisäsairauksia

Heikko tulo- ja koulutustaso kasvattavat diabeetikon riskiä saada lisäsairauksia. Suurempi sairastavuus voi liittyä muun muassa diabeetikon elinolohin ja elämäntapoihin, mutta myös terveyspalvelujen saatavuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti tulo- ja koulutustason ja alaraaja-amputaatioiden yhteyksiä diabeetikoilla. Selvityksen mukaan heikko sosioekonominen asema lisää amputaatioriskiä. Huono-osaisuuteen liittyy myös kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Pureskelemalla parempaan painonhallintaan

Tiesitkö, että perusteellinen ruuan pureskelu lisää ja voimistaa kylläisyyssignaaleja, jotka ruokailu välittää aivoihin? Nälkä siis talttuu nopeammin ja pysyy pitempään loitolla, kun syö kunnon pureskelua vaativaa ruokaa. Kasviksia ei kannata soseuttaa smoothieksi, vaan syödä ne sellaisinaan. Millä muilla keinoilla aterioihin saa lisää pureskeltavaa?

Paljonko sokeria on paljon?

Ravitsemussuosituksissa kerrotaan yleensä suositellut ravintomäärät prosentteina kokonaisenergiansaannista, ja voi olla vaikea hahmottaa mitä ne tarkoittavat käytännössä. Esimerkiksi millaisesta määrästä sokeria tulee 5 tai 10 prosenttia päivän energiansaannista?

Mieli mustana – mistä apua?

Masennus on diabeetikoilla lähes kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

Kun lapsen henkinen hyvinvointi huolestuttaa

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Hyvästit lastenlääkärille

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.

Kirsi on diabeetikkolasten ja heidän perheidensä tukena Kaukon koulussa

Rovaniemeläisessä Kaukon koulussa on kaksi diabetesta sairastavaa lasta, joiden koulupäivien hyvästä sujumisesta koulunkäynninohjaaja Kirsi Poikajärvi pitää huolta. Kirsi on mukana hoidossa juuri niin paljon kuin lapsi tarvitsee. Alakoululaiset oppivat asteittain ottamaan vastuun diabeteksensa hoidosta.

Sama sairaus yhdistää

Sokeritautisten yhdistys, nykyinen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys perustettiin vuonna 1948 – siihen innoitti insuliinin hinnan raju nousu. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti, jäseniä on reilut 8 000. Toiminnanjohtaja Tarja Hartman pitää yhdistystoiminnan tärkeimpänä antina vertaistukea: hänestä on tärkeää, että kukaan ei jää sairautensa kanssa yksin.

Palaa otsikoihin