Ajankohtaista arkisto
Uusimmassa Diabetes-lehdessä on kesälukemista jokaiselle
Vuoden kolmas Diabetes-lehti tarjoaa paljon kiinnostavaa luettavaa kaikille, joita diabetes koskettaa. Juttujen aiheet ovat jälleen monipuolisia: tavoitteenamme on tarjota tuoreita näkökulmia jokaiselle oletpa diabeetikko, läheinen tai alan ammattilainen. Katso alta, mitkä ovat maanantaina 8.6. ilmestyneen lehden pääaiheita.
Jos et ole Diabetes-lehden tilaaja, voit ostaa lehden irtonumeron Lehtiluukku-sivustolta. Liittyessäsi diabetesyhdistyksen jäseneksi saat liittymisvuoden Diabetes-lehdet maksutta. Lehden vuosikerran hinta on jäsenille 14 e, ja ei-jäsenille 40 e, tilaa tästä.
Kuntoutuksen uudet suuntaviivat
Kelan kuntoutuksessa katsotaan tulevaisuudessa yhä enemmän diabeetikon kokonaistilannetta, ei yksistään sairautta. Ensi vuoden alusta lähtien diabeetikot saattavat päästä Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen entistä aikaisemmin, sillä silloin voimaan astuva lakimuutos muuttaa sen myöntämiskriteereitä. Myös RAY:ssa on mietitty uusia suuntaviivoja diabeetikoiden kuntoutukseen.
Hypokoira auttaa arjessa
Koiria koulutetaan huomaamaan diabeetikon laskeva verensokeri ja ilmoittamaan siitä hänelle ajoissa. Vajaan vuoden kestävällä kurssilla on lähiopetusta keskimäärin kerran kuukaudessa, ja väliajoilla koiran kanssa on tehtävä ahkerasti harjoituksia kotona. Ihan kaikki kurssin käyneet koirat eivät saa hypokoiran statusta, mutta parhaimmillaan koirasta tulee todellinen turva diabeetikon arkeen.
Sensori on hälyttävä verensokerivahti
Jatkuvaa verensokerin seurantaa eli sensorointia käytetään tavallisesti muutaman päivän ajan, kun pyritään ratkomaan insuliinihoidon ongelmia. Kun verensokerilukemia saa tiheään ja tasaisin väliajoin, verensokerin liikkeistä saa paljon tarkemman kuvan kuin sormenpäämittauksilla. Tulokset voi purkaa tietokoneelle, jolloin niistä saa vielä yksityiskohtaisempaa tietoa. Sormenpäämittauksia sensorointi ei kuitenkaan korvaa.
Eristyksestä pumppuhoitoon
Kun Teea Ekola sairastui pikkutyttönä 1980-luvulla diabetekseen, hänen piti viettää sairaalassa monta viikkoa. Läheiset saivat ensimmäisinä päivänä käydä katsomassa häntä vain ikkunan takaa. Nyt hänellä on pumppuhoito, jota hän ei vaihtaisi enää mistään hinnasta, kiinnostava työ sosiaalipedagogisena hevostoiminnan ohjaajana ja kouluttajana, opiskelua ja arki kahden koululaisen äitinä. - Diabetes ei ole vienyt elämästäni mitään tärkeää, Teea sanoo.
Aake Kalliala löysi sisäisen rauhan
Näyttelijä Vesa-Matti Loiri sai kollegansa Aake Kallialan menemään lääkäriin jalkavaivojen takia. Diagnoosina oli tyypin 2 diabetes. Nyt Kalliala on aika lailla sinut sairautensa kanssa, vaikka hän ei syö kasviksia eikä liiku tarpeeksi ja polttaa mielellään piippua. Omien sanojensa mukaan hän on hyvä huijaamaan itseään.
Yhä useampi nukkuu CPAP-laitteen kanssa
Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.
Urheilija luottaa omiin kokemuksiinsa
Diabetesta sairastava urheilija joutuu keskittymään urheilusuorituksen lisäksi verensokerinsa säätelyyn, sillä veren sokeritaso vaikuttaa suoritukseen. Tämä korostuu erityisesti kilpailuissa, joissa kilpailujännitys vielä sotkee verensokeriarvoja. Liikunnanohjaaja Noora Smolander selvitti opinnäytetyössään, miten kilpaurheilijat selättävät sairauden ja urheilun yhteensovittamisen haasteita.
Terveelliset elintavat suojaavat muistia
Suomalaistutkimus on osoittanut, että muistihäiriöiden riskiä voi pienentää terveellisillä elintavoilla. FINGER-tutkimushankkeessa on tutkittu kahta ryhmää, joista ensimmäinen on saanut tavanomaista elintapaohjausta. Toiselle ryhmälle on annettu tiivistä ja monipuolista ravinto- ja liikuntaohjausta, ja ryhmä on tehnyt myös muistia ja ajattelua treenaavia harjoituksia. - Kahden vuoden kuluttua ryhmien välillä on merkittäviä eroja muistissa ja kognitiivisissa taidoissa, tutkimuksen koordinaattori Tiia Ngandu kertoo.
Tulehdus suussa horjuttaa koko terveyttä
Joka toisella suomalaisella on suussaan krooninen tulehdus. Diabetes altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle eli parondontiitille, jossa luu pakenee pikkuhiljaa hampaan alta ja hammas irtoaa. Parodontiitti ei parane itsestään, vaan siinä tarvitaan hammaslääkärin apua. Pahimmillaan suun tulehduksesta pääsee bakteereja verenkiertoon, mikä voi vauhdittaa sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.
Matti Uusituvan elämäntehtävä
Professori Matti Uusitupa palkittiin vastikään pitkäaikaisesta työstään terveyden edistäjänä. Hän tutki jo 1970-luvulla ravintokuidun vaikutuksia sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaan. Tänään hän on yksi kansainvälisesti siteeratuimpia tutkijoitamme. Vielä eläkepäivinäänkin hän auttaa nuoria tieteentekijöitä tutkimustyössä.
Ripeä hoitoon pääsy ja kuntoutus ratkaisevat paljon aivoverenkiertohäiriöissä
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) iskee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kohtaus tärisyttää sairastuneen ja hänen lähipiirinsä maailmaa. Moni toipuu itsenäiseksi, mutta ei ehkä entiselleen. Kuntoutus pitää aloittaa ripeästi, jotta aikaisemman toimintakyvyn palauttaminen mahdollisimman pitkälle onnistuisi. Eniten kuntoutumiseen vaikuttavat kuitenkin vaurion sijainti ja laajuus.
Parisuhdekurssilta tukea sairaan lapsen vanhemmille
Lapsen sairastuminen voi viedä vanhempien voimat ja panna parisuhteen koetukselle. Mikko ja Piia Ruotsalainen lähtivät etsimään parisuhdekurssilta uusia eväitä ja voimavaroja suhteensa hoitamiseen. He pitivät kurssia niin onnistuneena, että päättivät kouluttautua itsekin parisuhdekurssien ohjaajiksi.
Koulunkäynninohjaajien vähentäminen kostautuu
Lasten diabetes, vaikeat allergiat ja psyykkinen oireilu ovat lisääntyneet. Lisäksi luokissa on paljon muitakin lapsia, jotka tarvitsevat tukea oppimisen ja kouluarjen sujumiseen. Koulunkäynninohjaajia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, mutta ahtaalle joutuneet kunnat ovat vähentäneet rajusti heidän määräänsä. Tämän pelätään vaikuttavan myös diabetesta sairastavien lasten tukeen.
Diabetes-lehdissä aiemmin julkaistuja juttuja voi lukea verkkolehden arkistosta, joka on avoin kaikille, tästä arkistoon. Verkkolehden kaikki jutut ovat avoimia vain painetun Diabetes-lehden tilanneille diabetesyhdistysten jäsenille, lue lisää tästä.