Uusi huippuyksikkö selvittää immuunijärjestelmän yhteyksiä tulehdussairauksien syntyyn

Suomen Akatemian hallitus on valinnut yhdeksi uudeksi huippuyksikökseen Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian -tutkimusryhmän. Tyypin 1 diabeteksen syntymekanismin selvittäminen on hankkeen yksi tärkeimmistä tutkimuskohteista. Huippuyksikköä johtaa tutkimusprofessori Matej Orešič VTT:ltä.

VTT:n lisäksi huippuyksikköön kuuluu neljä tutkimusryhmää vetäjinään professori Mikael Knip (Helsingin yliopisto, huippuyksikön varajohtaja), professori Riitta Lahesmaa (Turun yliopisto), professori Olli Simell (Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ja professori Harri Lähdesmäki (Aalto-yliopisto).

Uuden huippuyksikön tavoitteena on saada tietoa elimistömme immuunijärjestelmän sekä muiden fysiologisten järjestelmien vuorovaikutuksista. Immuunijärjestelmä reagoi geneettisiin ja biokemiallisiin vaihteluihin sopeutuvasti. Tämä saattaa osaltaan edistää autoimmuunisairauksien - esimerkiksi diabeteksen ja nivelreuman - kehittymistä. Immuunijärjestelmällä on merkittävä rooli muissakin sairauksissa.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää molekyylitasolla tapahtuvia mekanismeja, jotka ohjaavat immuunijärjestelmää, sekä immuunijärjestelmän ja muiden fysiologisten järjestelmien vuorovaikutuksia eri terveystilanteissa. Tämä tieto palvelee immuunivälitteisten tulehdussairauksien ennaltaehkäisyä ja hoidon kehittämistä. Huippuyksikössä tutkitaan erityisesti, miten tyypin 1 diabetes kehittyy. Ohjelman edetessä ymmärrämme paremmin, millainen rooli aineenvaihdunnalla on autoimmuunisairauksien alkuvaiheissa ja löydämme uusia molekulaarisia mekanismeja.

Tutkimus jakautuu neljään päälinjaan: kliiniseen tutkimuksen, biomarkkeri- ja metabolomitutkimukseen, molekulaariseen systeemi-immunologiaan ja laskennalliseen systeemibiologiaan.

Vuosina 2012 – 2014 toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 5,7 milj. euroa.

Lue lisää Suomen Akatemian sivuilta

Palaa otsikoihin