Uudistettu lihavuuden Käypä hoito -suositus kiinnittää huomion lapsiin ja raskautta suunnitteleviin

Ylipaino ja lihavuus ovat tärkeimpiä suomalaisten kansanterveyttä uhkaavia tekijöitä, ja lihavuuden hoito on nykyisellään riittämätöntä, todetaan äskettäin julkaistun lihavuuden Käypä hoito -suosituksen esittelysanoissa. Yksi erityisryhmä suosituksessa ovat raskaana olevat naiset, sillä odottavan äidin ylipaino tuo merkittäviä terveysriskejä sekä äidille että syntyvälle lapselle.


Lihavuuden hoidon tehostamiseen antavat syytä muun muassa nämä:

• yli 30-vuotiaista suomalaisista arviolta 2,5 miljoonaa on vähintään ylipainoisia ja heistä miljoona eriasteisesti lihavia
• joka neljäs mies (26 %) ja lähes joka kolmas nainen (28 %) on lihava
• leikki-ikäisistä 2-6-vuotiaista pojista 27 % oli ylipainoisia ja 8 % lihavia, tytöistä ylipainoisia oli 18 % ja lihavia 4 %
• kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9-luokkalaisista pojista ylipainoisia oli 20 % ja tytöistä 14 %.
• lihavista lapsista ja nuorista yli puolet on lihavia myös aikuisena.

Uusitun suosituksen mukaan terveydenhuollossa lihavuutta tulee ehkäistä ja hoitaa erityisen aktiivisesti potilailla, joilla on lihavuuden lisäksi liitännäissairauksia (mm. tyypin 2 diabetes) tai niiden vaaratekijöitä, jotka ovat vaikeasti lihavia (BMI ≥ 35 kg/m2), tai jotka suunnittelevat raskautta tai ovat raskaana, tai joilla on vaikeuksia raskaaksi tulemisessa.

Erityisen vaarallista on vyötärölihavuus

Erityisen vaarallista on vyötärölihavuus, sillä vatsaonteloon ja sisäelimiin kertynyt liiallinen rasva on haitallisempaa terveydelle kuin ihonalaisrasva. Vyötärönympärysmittojen hälytysrajat ovat miehillä 100 cm ja naisilla 90 cm.

- Uudistettu lihavuuden Käypä hoito -suositus on laadittu konkreettisemmaksi, positiivisemmaksi ja kannustavammaksi kuin aiemmat versiot. Painotamme aiempaa enemmän lihavuuden ehkäisyä myös aikuisten suosituksessa. Lasten suosituksessa ehkäisyä on avattu aiemminkin. Toivomme tämän suosituksen todella helpottavan ja motivoivan lihavuuden hoitoon aiempaa tehokkaammin, toteaa toinen suositusryhmän puheenjohtajista, aikuisten lihavuuden asiantuntija, professori Kirsi Pietiläinen.

Lihavuutta tarkastellaan läpi elämänkaaren

Erityistä huomiota lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa on kiinnitettävä raskautta suunnitteleviin naisiin ja odottaviin äiteihin, sillä ylipaino vaikeuttaa raskaaksi tulemista ja lisää raskauden sekä syntyvän lapsen riskejä.

Terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää havaita lasten noususuuntainen painonkehitys, joka uhkaa kehittyä ylipainoksi, ja ottaa asia puheeksi perheen kanssa hyvissä ajoin.

- Elintapoihin liittyvän lapsen ylipainon ja lihavuuden hoidossa hoitokeinona on perhekeskeinen elintapamuutoshoito, joka tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa. Keskeistä on tavoitella pysyviä muutoksia ruokailutottumuksissa ja liikunnassa, askel kerrallaan. Vaikka monet seuraukset todetaan vasta aikuisiässä, lihavilla lapsilla on usein nähtävissä terveyshaittoja, joita ovat esimerkiksi rasvamaksa, kohonnut verenpaine ja dyslipidemia, selvittää professori Riitta Veijola.

Aikuisten lihavuuden hoito: elintavat, ENE-dieetti, lääkitys ja lihavuusleikkaukset

Terveelliset elämäntavat – kunnollinen ravitsemus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni ovat sekä ylipainon ehkäisyä että lihavuuden hoitoa. Unen merkityksen korostaminen on uusi asia lihavuuden hoidossa. Erittäin niukkaenergiainen ENE-dieetti on suosituksessa ohjeistettu ja todettu turvalliseksi tavaksi vähentää ylipainoa terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.

- Lihavuuden lääkehoidossa on viimeisen parin vuoden aikana tullut hyviä uudistuksia. Nykyään on tarjolla kaksi uutta lääkettä, jotka perustuvat ruokahalun vähentämiseen. Niitä voisi suositella monille laihduttajille, mutta niiden huono puoli on korkea hinta, joka on tällä hetkellä täysin potilaan itse maksettava, kertoo professori Kirsi Pietiläinen.

Palaa otsikoihin