Ajankohtaista arkisto

11.4.2022

Ukrainasta sotaa Suomeen paenneiden diabetes hoidon piirissä

Ukrainasta Suomeen saapuneiden diabeetikoiden määrästä ei ole vielä tietoa. Insuliinit ja kiireelliset hoidot järjestyvät tulijoille terveydenhuoltolain perusteella.

- Tilapäisen suojelun tarpeessa olevalla on oikeus terveydenhuoltoon. Vastaanottokeskukset järjestävät asukkaidensa terveydenhuollon, mutta myös muiden asumisjärjestelyiden parissa asuvien kannattaa olla yhteydessä vastaanottokeskuksiin kiireellisen terveydenhuollon järjestämiseksi, Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä kertoo.

Suomessa on oikeus saada kiireellistä hoitoa riippumatta siitä, olipa maahan tultu turvapaikanhakijan tai esimerkiksi tilapäisen suojelun statuksella. Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä, onko henkilö kunnan asukas tai onko hänellä oikeus muulla perusteella terveyspalveluihin.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan myös pitkäaikaissairauden, kuten diabeteksen, vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa. Näissä tapauksissa hoidon aloittamista ei voida pitkittää ilman, että sairaus pahenee tai vamma vaikeutuu. Tällä perusteella diabetes oikeuttaa tarvittavaan hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille ja sairaanhoitopiireille kuntainfon, jossa kerrotaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Ukrainasta tulleille henkilöille.

Valtiot ja isot avustusjärjestöt ovat toimittaneet Ukrainaan viikkojen ajan lääkeapua ja elintärkeää insuliinia diabeetikoille. Samalla tiettävästi merkittävä osa maan noin 130 000:sta tyypin 1 diabeetikoista, joista lapsia on noin 15 000, on lähtenyt maasta. Tyypin 2 diabetesta sairastavia Ukrainassa oli viime vuonna noin 2,3 miljoonaa.

Mahdolliset lahjoitukset Ukrainaan Pimiä kannustaa edelleen ohjaamaan kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta.

- Esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä ja Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöllä on kokemusta kriisialueilla operoimisesta ja siksi parhaat mahdollisuudet saada tehokkaasti lahjoitusvarat käyttöön, Pimiä sanoo.


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010