Ajankohtaista arkisto

22.3.2016

Työterveyslaitoksen kordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ja oheissairauksien vaikutusta työkykyyn

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että diabetekseen liittyy työkyvyttömyyttä jo ennen taudin toteamista ja erityisesti sen jälkeen. Diabetesta sairastavilla on muita suurempi riski mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttamalle työkyvyttömyydelle, joita esiintyy erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla.

Paljon sairastavien elämää varjostavat usein myös yksinäisyys, työstressi ja epäterveelliset elämäntavat.

Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa seurattiin yhteensä yli 16 000 diabetesta sairastavan työikäisen työkykyä ennen ja jälkeen sairauden toteamisen. Tutkimushankkeessa oli analysoitavana suomalainen, ruotsalainen, englantilainen ja ranskalainen kohorttiaineisto.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa tällä hetkellä jo yli 500 000 suomalaista, ja sen on arvioitu olevan eräs nopeimmin lisääntyvistä sairauksista koko maailmassa. Diabetesta sairastavista lähes 90 prosentilla on tyypin 2 diabetes. Tässä tutkimuksessa ei eroteltu tutkittavien diabetestyyppejä.

Työkyvyttömyyttä esiintyy usein jo ennen diabeteksen toteamista

Tutkimuksessa havaittiin, että diabetekseen sairastuvilla oli verrokkeja enemmän työkyvyttömyyttä (sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkepäiviä) jo kolme vuotta ennen diabetesdiagnoosia. Seitsemän vuoden seurannassa diabetesta sairastavilla oli keskimäärin 95 vuotuista rekisteröityä työkyvyttömyyspäivää, kun vertailuryhmässä niitä oli 35.

Kuitenkin 30-40 prosentilla vuotuisia työkyvyttömyyspäiviä oli hyvin vähän tai ei lainkaan. Työkyvyttömyyden riski kasvoi kohti diagnoosin toteamista, mutta tasaantui sen jälkeen pysyen kuitenkin verrokkeja korkeammalla tasolla.

Diabetesta sairastavilla on muita enemmän erityisesti mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä

Ruotsalaisaineistossa diabetesta sairastavilla oli noin 20 päivää enemmän mielenterveysperusteisia poissaoloja kuin henkilöillä, joilla ei ollut diabetesta. Vastaava ero tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa oli noin 12 päivää ja sydän- ja verisuonitautisairastavuudessa noin kuusi päivää vuodessa.

Diabetes itsessään oli harvoin työkyvyttömyyden syy. Siitä aiheutui keskimäärin vain kaksi ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa.

Diabetesta sairastavien riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli kolminkertainen vertailuryhmään verrattuna. Tämäkin riski selittyi suurelta osin oheissairauksilla, kuten mielenterveyden häiriöillä, tuki- ja liikuntaelinsairauksilla ja sydän- ja verisuonitaudeilla.

– Erityisesti mielenterveyden häiriöt ovat muita yleisempiä diabetesta sairastavilla. Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon pitäisi liittää tiiviisti myös mielenterveyden, erityisesti masennuksen tutkiminen ja hoito ja vastaavasti mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon diabeteksen tutkiminen ja hoito, tutkimusprofessori Marianna Virtanen korostaa.

Yksinäisyys, stressi ja elämäntavat lisäävät diabetekseen liittyvää työkyvyttömyyden riskiä

Ruotsalaisessa aineistossa havaittiin, että eniten työkyvyttömyyspäiviä oli diabetesta sairastavilla henkilöillä, joiden työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyden häiriö ja jotka asuivat yksin tai olivat maahanmuuttajia.

Suomalais-ranskalais-englantilaisessa aineistossa puolestaan havaittiin, että alimmassa ammattiasemassa olevilla oli lähes nelinkertainen työkyvyttömyyden riski verrattuna ylimpään ammattiasemaan.

Diabetesta sairastavien heikkoon työkyvyn ennusteeseen liittyi myös työstressiä, tupakointia, liikunnan puutetta ja liikalihavuutta. Kaiken kaikkiaan yli kolmanneksella diabetesta sairastavista oli jokin krooninen oheissairaus ja lähes kolmanneksen painoindeksi oli yli 30.

– Diabetekseen liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota oheissairauksiin ja elämäntapoihin, mutta riskiryhmään kuuluvat myös matalassa ammattiasemassa olevat, yksineläjät ja maahanmuuttajat, erikoistutkija Jenni Ervasti toteaa.

Suomessa tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto.

Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010