Ajankohtaista arkisto
Työ passivoituu, vapaa-aika aktivoituu - liikkumattomuus on jo globaali ongelma
Jyväskylässä 14.-17. kesäkuuta pidettävässä tieteellisessä World Sport for All -kongressissa puhuvan professori Wendy J. Brownin mukaan liikkumattomuus on jo globaali ongelma.
Työperäinen liikunta vähenee koko ajan myös kehitysmaissa automaation lisääntyessä maanviljelyksessä sekä tuotannossa ja moottoriajoneuvojen yleistyessä. Länsimaissa työperäinen liikunta on vähentynyt merkittävästi jo useiden vuosikymmenten ajan.
Yleisistä oletuksista poiketen vapaa-ajan liikunta ei ole kansainvälisellä tasolla kuitenkaan vähentynyt, vaan vuosituhannen vaihteen jälkeen suurimmassa osassa kehittyneitä maita vapaa-ajan liikunta on jopa lisääntynyt. Lisäys johtuu muun muassa siitä, että päivittäisiä matkoja kuljetaan yhä enemmän kävellen ja kävelyä harrastetaan muutenkin. Sen sijaan osallistuminen järjestettyyn liikuntaan ei niinkään ole lisääntynyt.
Brownin mukaan positiivinen kehitys vapaa-ajan liikunnassa lienee seurausta siitä, että aikuiset ovat omaksuneet viestin liikunnasta osana terveitä elämäntapoja.
Lasten ja nuorten tilanne huolestuttaa
Brown on kuitenkin huolestunut siitä, ettei vapaa-ajan liikunta näytä lisääntyneen lasten ja nuorten keskuudessa eikä nuorten aikuisten (alle 35-vuotiaat) ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Hän muistuttaakin, että jos kunto- ja terveysliikuntaa edistävillä toimenpiteillä halutaan saada kaikki ihmiset liikkumaan, pitää keskittyä kaikenikäisiin ihmisiin, läpi koko elämänkaaren.
Erityishuomiota vaativat kuitenkin juuri lapset ja nuoret, nuoret aikuiset ja ikääntyneet, joiden elämäntavoissa liikunnan lisääntymistä ei ole havaittu.
Liikkumattomuudesta iso lasku
Toinen kongressin puhujista professori Peter Katzmarzyk muistuttaa, että liikkumattomuus on merkittävä ennenaikaisen kuoleman ja kroonisten sairauksien riskitekijä.
Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut, että liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti 4. suurin kuolleisuuden riskitekijä. Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain 3,2 miljoonaa kuolemaa eli 5,5 % kaikista kuolemantapauksista.
Liikkumattomuutta pidetäänkin nykyään perinteisten riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin sekä tupakoinnin ohella yhtenä merkittävimmästä globaaleista terveysongelmista.
Liikkumattomuudesta aiheutuu sekä suoria että epäsuoria kansantaloudellisia kustannuksia. Suoraan liikkumattomuus näkyy kasvavina sairaanhoitomenoina ja epäsuorasti muun muassa tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä ennenaikaisina kuolemantapauksina. Katzmarzyk muistuttaa, että liikunnan sisällyttämisellä terveelliseen, aktiiviseen elämäntapaan on merkittäviä pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia paitsi yhteiskunnalle myös yksilöille itselleen.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaiset liikunnan lisäämiseen tähtäävät hankkeet, kuten mediakampanjat, yhteisöissä tapahtuvat toimenpiteet ja yksilölliseen muutokseen tähtäävät ohjelmat, voivat olla kustannustehokkaita. Katzmarzyk kannustaakin etsimään yhä uusia toimintatapoja, joilla suurissa väestömäärissä saadaan aikaan liikunnalliseen elämäntapaan ohjaavia muutoksia mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Kansainvälisesti arvostettuja liikkumattomuuden vaikutusten tutkijoita
Wendy J. Brown työskentelee liikunta- ja terveystieteen professorina Queenslandin yliopistossa, Australiassa. Hän on tutkimuksissaan keskittynyt erityisesti terveydenedistämisen, kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon sekä liikkumattomuudesta ja ylipainosta johtuvien sairauksien tematiikkaan.
Professori Peter Katzmarzyk työskentelee Pennington Biomedical Research Centerissä Baton Rougessa, Yhdysvalloissa. Katzmarzykin tutkimusintressejä ovat liikalihavuuden epidemiologinen luonne, lihavuuden vaikutukset kansanterveyteen sekä liikunnan ja fyysisen kunnon vaikutukset lihavuuteen ja siihen liittyviin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen.
World Sport for All
World Sport for All -kongressiin on tulossa osallistujia 90 eri maasta. Se on maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi, johon kokoontuu asiantuntijoita eri puolilta maailmaa jakamaan kokemuksiaan ja uusia tutkimustuloksia liikunnan vaikutuksista ja edistämismahdollisuuksista.
Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) myönsi 13. kertaa pidettävän World Sport for All -kongressin järjestämisoikeudet Suomen Olympiakomitealle. Kongressin käytännön toteutuksesta vastaavat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sekä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos. Kongressin taustayhteisöjä ovat lisäksi Maailman terveysjärjestö (WHO) ja urheilun kansainvälisten lajiliittojen kattojärjestö SportAccord.