Ajankohtaista arkisto
Tutkimustietoa Ruotsin diabetesrekisteristä: kolmannes yli 50 vuotta diabeetikkona ilman lisäsairauksia
Ruotsin diabetesrekisterin perusteella kootun vertailutiedon mukaan joka kolmas tyypin 1 diabetesta yli 50 vuotta sairastaneista on välttynyt vakavilta diabeteksen lisäsairauksilta.
Lisäsairauksilta välttyneitä yhdistävät alhainen sairastumisikä, hyvä hoitotasapaino, normaalipainoisuus ja hyvät veren rasva-arvot.
Ruotsalaistutkijoiden selvityksessä oli mukana 1 023 tyypin 1 diabeetikkoa. Heitä seurattiin 10 vuoden ajan. Kolmanneksella (31 %) seurannassa olleista ei havaittu sen paremmin makro- kuin mikrovaskulaarisia komplikaatioita, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, munuais-, hermosto- tai silmämuutoksia.
Tutkimusta tehnyt Samuel Adamsson Eryd, diabetesrekisterissä työskentelevä lääkäri, ei pidä lisäsairauksilta välttyneiden määrää suurena yllätyksenä, koska vastaavia tutkimustuloksia on saatu muuallakin.
Adamsson Eryd muistuttaa kuitenkin, että koska rekisteri on perustettu vuonna 1996, ja tutkimuksessa mukana olleet saaneet diagnoosin jo 1950-luvulla, eivät tiedot ole täydellisiä. Rekisteristä ei löydy tietoa ennen sen perustamista diagnosoiduista lisäsairauksista, ja osa 50-luvulla sairastuneista on saattanut kuolla ennen vuotta 1996.
Hän huomauttaa myös, että hyvä hoitotasapaino ei välttämättä yksinään ehkäise lisäsairauksia.
- Perintötekijöilläkin on vaikutusta siihen, kuinka suuri lisäsairauksien riski on.
Toinen tutkija, professori Peter Nilsson Lundin yliopistosta lisää, että lisäsairaudet eivät noudata kaavaa.
- Diabeetikko voi saada lisäsairauksia, vaikka hänen hoitotasapainonsa olisi erittäin hyvä. Toisaalta lisäsairauksilta voi välttyä, vaikka hoidossa ei päästäisi tavoitteisiin.
Lue tutkijoiden ruotsinkielinen haastattelu kokonaisuudessaan diabetesportalen.se-sivustolta.