Tutkimus: Viljojen käytöllä yhteyttä tyypin 1 diabeteksen esiasteen kehittymiseen lapsilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos uutisoi tuoreesta suomalaistutkimuksesta, jonka tulosten mukaan niillä tyypin 1 diabeteksen perinnölliseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, jotka syövät runsaasti kauraa, vehnää tai ruista, on muita suurempi todennäköisyys saada tyypin 1 diabeteksen esiaste.

Esiasteella tarkoitetaan tyypin 1 diabeteksen kehittymiselle tyypillisten vasta-aineiden muodostumista. Vasta-aineita voidaan mitata verinäytteistä. Tutkimuksessa viljojen saanti ei kuitenkaan ollut yhteydessä varsinaiseen tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen.

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka antaa viitettä siitä, että lapsen viljojen saannilla voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen esiasteen kehittymiselle. Yhteys näkyi myös, kun huomioitiin lapsen energiansaanti, lapsen sukupuoli ja perinnöllinen sairastumisriski.

Lisätutkimusta tarvitaan

- Tarvitaan vielä lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, altistaako viljojen käyttö todella diabetekselle, vai onko kyseessä sattuman seurauksena saatu väärä löydös tai selittääkö havaittua yhteyttä jokin ihan muu vielä tunnistamaton tekijä, toteaa THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen.

Viljoista on paljon terveyshyötyä ja ne ovat tärkeä osa myös lasten ruokavaliota. Ravitsemussuositukset perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön, eikä tämä yksittäinen tutkimus muuta suosituksia.

On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että täysjyväviljojen ja ravintokuidun saannilla on paljon terveyshyötyjä. Täysjyväviljat sisältävät runsaasti ravintoaineita, ja niiden runsas käyttö pienentää muun muassa todennäköisyyttä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Siksi täysjyväviljat kuuluvat osaksi terveellistä ruokavaliota.

Ravitsemussuosituksissa viljavalmisteita suositellaan leikki-ikäisille vähintään neljä annosta päivässä, mieluiten täysjyväviljatuotteina osana monipuolista ruokavaliota. Vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai noin yhtä desilitraa keitettyä pastaa, riisiä tai puuroa.

Ruokatottumuksia seurattiin ruokapäiväkirjoista

Tutkimus on osa suomalaista DIPP-tutkimusta, jossa pyritään selvittämään erilaisia tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä. Tutkimukseen on rekrytoitu ja rekrytoidaan edelleen lapsia, joilla on kohonnut perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tutkimus kattaa noin 15 prosenttia tutkimusvuosina Tampereen, Turun ja Oulun alueilla syntyneistä. Vain pieni osa perinnöllisesti alttiista sairastuu lopulta tyypin 1 diabetekseen.

Tässä osatutkimuksessa seurattiin yli 5000:ta Tampereen ja Oulun alueella vuosina 1996–2004 syntynyttä lasta. Lasten ruokatottumuksia seurattiin ensimmäisen kuuden elinvuoden aikana ruokapäiväkirjojen avulla. Viljojen saanti laskettiin ruokapäiväkirjoista. Lasten mahdollista tyypin 1 diabeteksen esiasteen ja diabeteksen kehittymistä seurattiin 6. ikävuoteen saakka.

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein, ja taudin syitä ei vielä tunneta. DIPP-tutkimus etsii taudin riskitekijöitä, jotta sairastuvuus saataisiin tulevaisuudessa vähenemään. Lapsen ruoan ja ravinnonsaannin yhteyksiä tyypin 1 diabetekseen tutkitaan laajasti. Jatkossa tutkimusryhmä pyrkii selvittämään tarkemmin, mitkä tekijät selittävät viljojen ja tyypin 1 diabeteksen esiasteen välisiä yhteyksiä.

Lähde: THL:n tiedote 12.8.2019

Suvi Virtanen on ollut mukana myös tässä TEDDY-tutkimuksen aineistoihin perustuvassa tutkimuksessa, jonka tulosten mukaan keliakian riski suurenee mitä enemmän gluteenia geneettisesti altis lapsi syö. Tulokset on julkaistu arvostetussa Jama-julkaisussa 13.8.2019.

Palaa otsikoihin