Ajankohtaista arkisto

20.5.2019

Tutkimus: Tyypin 2 diabeteksen esiaste ei lisää sepelvatimotautia sairastavan sydänriskiä

Tyypin 2 diabeteksen esiaste eli niin sanottu esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautia sairastavan sydänriskiä. Diabeteksen esiasteen vaikutuksia sepelvaltimotautipotilaiden sydänriskiin selvitettiin Oulun yliopiston johtamassa laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin noin 2000 sepelvaltimotautipotilaan terveyttä kuuden vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen seurantatutkimus aiheesta.

- Osoitimme ensimmäistä kertaa, että esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautia sairastavien sydänkuoleman ja haitallisten sydäntapahtumien riskiä, kertoo tutkijatohtori Antti Kiviniemi Oulun yliopiston sisätautien tutkimusryhmästä.

Aiemmissa, normaaliväestöön painottuvissa tutkimuksissa esidiabetesta sairastavilla henkilöillä on havaittu enemmän sydäninfarkteja ja sydänperäisiä kuolemia. Esidiabeteksen merkitystä sepelvaltimotautipotilaiden ennusteessa on kuitenkin tutkittu vasta vähän.

- Tulokset ovat rohkaisevia ja kannustavat paitsi sepelvaltimotaudin hyvään hoitoon, myös diabeteksen ennaltaehkäisyyn, Kiviniemi sanoo.

Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen lähes kolminkertaistaa äkkikuoleman riskin

Sepelvaltimotaudin hyvä hoito ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ovat erityisen tärkeitä niille sepelvaltimotautipotilaille, joilla on jo havaittavissa esidiabetesta ja siten suurentunut riski tyypin 2 diabetekselle. Diabeteksen puhkeaminen nostaa sydänperäisen äkkikuoleman riskin sepelvaltimotautipotilailla lähes kolminkertaiseksi.

Moni suomalainen sairastaa diabetesta tietämättään. Esimerkiksi niillä sepelvaltimotautipotilailla, joilla ei ole diagnosoitua diabetesta, noin kolmasosalla on esidiabetes ja kolmasosalla jo puhjennut tyypin 2 diabetes. Suomalaisista aikuisista arviolta joka viidennellä on esidiabetes.

Esidiabetes kehittyy elimistössä vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Riittävä liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus ovat esidiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn kulmakiviä.

Tutkimuksessa mukana lähes 2000 sepelvaltimotautipotilasta

ARTEMIS-nimiseen tutkimukseen osallistui yhteensä 1 946 sepelvaltimotautipotilasta. Heistä 834:lla oli tyypin 2 diabetes, 417:lla esidiabetes ja 695:llä normaali sokeritasapaino sokerirasitustestillä määritettynä.

Tutkimukseen osallistuneille tehtiin ennen tutkimuksen alkua sepelvaltimoiden varjoainekuvaus sepelvaltimotaudin ja sen hoidon määrittämiseksi. Sepelvaltimotautia hoidettiin pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella sekä lääkityksellä.

Arvostetussa Diabetes Care -lehdessä julkaistu tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien tutkimusyksikössä, ja sitä johti Oulun yliopiston professori Heikki Huikuri.


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010