Ajankohtaista arkisto

13.9.2013

Tutkimus osoittaa: Omatoimisen pulssin tunnustelun opettamisesta hyötyä vaarallisen oireettoman eteisvärinän toteamisessa myös ikäihmisillä

Eteisvärinä on tärkein aivoinfarktin ennustekijä. Eteisvärinä lisääntyy merkittävästi iän myötä. Varsinainen rytmihäiriö on usein oireeton ja ensimmäinen oire siitä on valitettavan usein häiriön aiheuttama aivoinfarkti. Siksi on tärkeää kehittää helppoja ja edullisia tapoja, joilla eteisvärinä voidaan todeta riittävän ajoissa. Säännöllinen omatoiminen pulssin tunnustelu esimerkiksi ranteesta näyttää olevan käyttökelpoinen eteisvärinän seulontakeino.

Härkätien terveyskeskuksessa Liedossa tehty tutkimus osoittaa, että ikäihmisille suunnattu sairaanhoitajan järjestämä lyhyt potilasopetus on tehokas tapa opettaa pulssin mittaamista. Tutkimuksen, jonka tekijöinä on ollut Tyksin kardiologeja, Härkätien terveyskeskuksen, Varsinais-Suomen sydänpiirin ja Tyksin perusterveydenhuollon yksikön sekä Turun yliopiston yleislääketieteen yksikön henkilökuntaa, ensimmäiset tulokset julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -julkaisussa kesällä.

LietoAF-tutkimus – Tyksin, yliopiston, sydänpiirin ja terveyskeskuksen yhteistyötä

Tutkimukseen osallistujat valikoitiin vuonna 2011 Liedon sellaisten yli 75-vuotiaiden joukosta, joilla ei ollut tiedossa eteisvärinää ja jotka eivät käyttäneet verenohennuslääkkeitä tai olleet laitoshoidossa. Näiden poissulkujen jälkeen jäljellä oli 386 henkilöä, joista 300 halusi osallistua tutkimukseen.

Tutkimukseen osallistujien terveydellinen tilanne kartoitettiin tarkoin ja he saivat lyhyen opastuksen pulssin mittaamiseen sairaanhoitajalta. Tutkimukseen osallistuvat mittasivat pulssinsa omatoimisesti kotonaan kahdesti päivässä ja mahdollisten sydäntuntemusten aikana ja pitivät kirjaa sydämen sykkeestä. Kuukauden jälkeen tutkittavat saapuivat ensimmäiselle seurantakäynnille.

- Tutkimuksen mukaan iäkkäätkin ihmiset oppivat hyvin pulssin tunnustelun, mikäli he ovat motivoituneita ja riittävän hyväkuntoisia tarkkailemaan sydämen sykettä. Ensimmäisen seurantakuukauden aikana todetut neljä oireetonta eteisvärinää osoittavat, että omatoiminen pulssin seuranta kannattaa. Omatoiminen pulssin seuranta on yhtä tärkeää kuin verenpaineen mittaus, toteaa tutkimuksen johtaja professori Juhani Airaksinen.



Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriöistä

 
Eteisvärinässä sydän lyö epätasaisesti ja usein myös epätavallisen tiheään. Eteisvärinä on vaarallinen erityisesti aivoille ja voi hoitamattomana aiheuttaa aivoinfarktin, siksi se olisi todettava niin varhain kuin mahdollista. Eteisvärinä ei välttämättä aiheuta mitään tunnistettavia oireita. Se voi myös tuntua sydämen tykyttelynä tai epämiellyttävänä muljahteluna rinnassa tai aiheuttaa huimausta, väsymystä, hengenahdistusta ja yleistä heikkoa oloa. Hoitamamaton eteisvärinä saattaa häiritä arkiaskareita ja rajoittaa elämää.
 
Eteisvärinä alkaa yleistyä 60. ikävuoden jälkeen. Eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen läppäviat ja sydämen vajaatoiminta. Diabetes, ylipaino, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea ja krooniset keuhkosairaudet lisäävät eteisvärinän vaaraa.
 
Pulssin tunnustelun ranteesta oppii helposti, kun siihen saa opastuksen. Tunne pulssisi -projekti on Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteisen, valtimosairauksien ehkäisyyn tähtäävän Yksi elämä -hankkeen osaprojekti.

Katso Tunne pulssisi -verkkosivut


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010