Ajankohtaista arkisto
Tutkimus: HIIT-harjoittelu parantaa nopeasti lihasten glukoosiaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kovatehoinen intervalliharjoittelu (High Intensity Interval Training eli HIIT) parantaa nopeasti lihasten glukoosiaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla. Jo kahden viikon harjoittelujakson jälkeen reisilihasten glukoosin käyttö normalisoitui terveitten tasolle.
- Kovatehoinen HIIT-harjoittelu tuottaa muutoksia aineenvaihduntaan hyvin nopeasti. Pidemmällä aikavälillä ei kuitenkaan ole osoitettu suuria eroja HIIT-harjoittelun ja kohtuullisesti kuormittavan kestävyysharjoittelun välillä. Lähinnä suurimmat hyödyt tulevat HIIT-treenin vaatimasta vähäisemmästä ajankäytöstä, väitöskirjatutkija Tanja Sjöros toteaa.
Tutkimuksessa intervalliharjoittelua tai perinteistä kestävyysharjoittelua treenasivat ensin terveet neli-viisikymppiset miehet. Myöhemmin samanlaisen kahden viikon pituisen liikuntajakson toteutti myös ryhmä insuliiniresistenttejä henkilöitä, joista osa sairasti tyypin 2 diabetesta ja osa vasta diabeteksen esiastetta eli heillä veren sokeripitoisuus oli kohonnut, mutta ei vielä ollut todettu varsinaista tyypin 2 diabetesta.
- Lähtötilanteessa näillä insuliiniresistenteillä henkilöillä lihasten glukoosiaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys olivat huomattavasti alentuneet terveisiin verrattuna. Kuitenkin jo kahden viikon HIIT-harjoittelun, siis vain kuuden harjoituskerran jälkeen, reisilihasten glukoosiaineenvaihdunta saavutti terveitten harjoitteluryhmän lähtötason, Sjöros kertoo.
Myös perinteinen kestävyysharjoittelu on tuloksekasta
Glukoosiaineenvaihdunta ja insuliiniherkkyys lisääntyivät sekä kovatehoisen intervalliharjoittelun että perinteisen kestävyysharjoittelun jälkeen, joten sen perusteella harjoittelumuodon voi tutkimustulosten perusteella valita omien mieltymysten mukaan.
Liikunta alentaa aiemman tutkimustiedon perusteella verensokeria yhtä hyvin kuin diabeteslääkkeet. Siksi liikunta kuuluu olennaisena osana diabeteksen hyvään hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
- Erityisen hyvä uutinen on se, että sokeriaineenvaihdunnan tai kestävyyskunnon kannalta ei näytä olevan merkitystä harjoitteleeko kohtuullisella kuormitustasolla pidempiä jaksoja kerrallaan vai tekeekö sen sijaan muutamia täysivauhtisia sprinttejä. Kukin voi valita itselleen parhaiten sopivan harjoittelumuodon. Parhaimmat vaikutukset koko elimistön kannalta saa liikkumalla molempia menetelmiä käyttäen, Sjöros täsmentää.
Tutkijat neuvovat kuitenkin diabeetikkoa keskustelemaan lääkärinsä kanssa aloittaessaan uuden liikuntaharrastuksen. Esimerkiksi lääkityksen tarkistus voi olla tarpeen, jos liikunnan määrä muuttuu merkittävästi aiemmasta. Myös muut mahdolliset sairaudet pitää muistaa uutta liikuntaharrastusta suunniteltaessa.
Lue tutkimusuutinen kokonaisuudessaan Turun yliopiston tiedotteesta.
Englanninkielinen tutkimusartikkeli
Lisää aiheesta vuoden 2017 ensimmäisessä Diabetes-lehdessä
Diabetes-lehdessä 1/2017 julkaistussa artikkelissa käsitellään Turussa tehtyä tutkimusta. Siiä liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta ottaa varovaisen kannan HIIT-harjoitteluun. Hänen mukaansa HIIT-harjoitteluun voi liittyä sydänriskejä erityisesti sellaisilla ihmisillä, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet rasittavaa liikuntaa.
Diabetologi Markku Saraheimo ottaa jutussa kantaa HIIT-harjoittelun soveltuvuuteen tyypin 1 diabeetikoille. Hänen mukaansa HIIT-treenille ei ole estettä, jos verisuonisto on kunnossa. "Jos harrastaa kovatehoista intervallitreeniä, verensokerin nousu on otettava huomioon insuliinin annostelussa ja ruokailussa. "
Lue Diabetes-lehden HIIT-juttu tästä