Ajankohtaista arkisto
Tuorein Diabetes-lehti tavoittaa lähes 200 000 lukijaa
Diabetes-lehden päätoimittaja Tarja Sampo kirjoittaa tänään ilmestyvän lehden pääkirjoituksessa, että vaikka lehden virallinen levikki on vajaa 60 000, on lehden kullakin painetulla numerolla noin 187 000 lukijaa. Kun lehden lukeminen on mahdollista myös verkossa, tavoittaa Diabetes-lehti vieläkin suuremman määrän lukijoita. "Diabetes-lehden sisällön suunnittelussa pidämme mielessä diabeteksen ja sitä sairastavien ihmisten koko kirjon," Tarja Sampo lupaa.
Diabetes-lehden numero 5/2014 aiheita ovat:
Myös naisen sydän voi sairastua
Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet. Diabeetikkonaisilla ei jostain syystä tätä etua ole. Lisäksi diabeetikoilla, naisilla ja iäkkäillä sydäninfarkti oirehtii muita useammin epätyypillisellä tavalla.
Ylilääkäri Mikko Syvänne kertoo, miten sydämestä voi pitää parempaa huolta.
Koti majakkasaarella
Utössä asuvalta kirjailija Markku Karpiolta on usein kysytty, kauanko hän aikoo viipyä ulkosaaristossa. Hän vastaa, että hänen kotinsa on Utössä. Häntä ei pelota asua siellä, vaikka avun saaminen esimerkiksi vaikeassa hypoglykemiassa voi kestää kauan.
Mittarista tuli kaveri
15-vuotias Anni ja 8-vuotias Emil fanittavat MODZ-mittaria, ja myös vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun jokaisesta verensokerinmittauksesta kilahtaa tieto heidän kännykkäänsä. Mittari kirittää parempiin hoitotuloksiin: hyvillä verensokeriarvoilla pääsee etenemään uusille tasoille kuten mobiilipeleissä. Ja kaveritkin ymmärtävät, mitä hymynaama tai irvistävä hahmo viestittävät.
Vihko vaihtuu älypuhelimeen
18-vuotias Suvi osallistui myHealtway-sovelluksen testaamiseen, ja hänen hoitotasapinonsa parani merkittävästi ilman tietoisia muutoksia tottumuksiin. Verensokeritulokset on helpompi kirjata kännykkään kuin vihkoon, ja sovelluksen piirtämät käyrät kertovat, missä hoidossa mennään. Jatkuva yhteys hoitopaikkaan helpottaa vastaanottokäyntejä, kun kaikkia asioita ei tarvitse käydä läpi yhdellä kerralla.
Terveysteknologiasta apua omahoitoon
Virtuaaliporukka, askelmittari ja älypuhelimen sovellusohjelma motivoivat muuttamaan liikuntatottumuksia, verensokerin ja verenpaineen täsmäseuranta älypuhelimen välityksellä paransi erityisesti verensokeriarvoja ja etäkonsultoinnilla ehkäistiin vaikeiden jalkahaavojen syntyä ja saatiin syntyneet haavat nopeasti tehokkaaseen hoitoon.
Tällaisia tuloksia saatiin eMedic-hankkeessa Varsinais-Suomessa.
Näin laihduttaa tyypin 1 diabeetikko
Laihduttavan tyypin 1 diabeetikon on sovitettava yhteen ruuan, liikunnan ja insuliinin määrä: kun liikunta lisääntyy, ruoka-annokset kevenevät ja kilot karisevat, insuliiniannokset vaativat yleensä uutta tarkastelua.
- Laihdutukselle täytyy miettiä realistinen tavoite, sillä painon pudottaminen on tyypin 1 diabeetikolle usein vähän vaikeampaa kuin muille. Liian tiukka hoitotasapaino voi johtaa painonnousuun, erikoislääkäri Suvimarja Aranko sanoo.
Laserhoito pysäyttää silmänpohjamuutosten etenemisen
Näköä uhkaavia silmänpohjamuutoksia voidaan hoitaa tehokkaasti laserilla, kun hoito ajoitetaan oikein ja silmänpohjia hoidetaan tasaisesti ja riittävän tiheästi kookkain poltoin. – Silloin verkkokalvolle ja näköhermon päähän ei yleensä kasva uudissuonia, dosentti Paula Summanen sanoo.
Verkkokalvon vaurioita ei yleensä itse huomaa, ja siksi diabeetikon silmänpohjat pitää tutkia säännöllisesti.
Matkalaukullinen lääkkeitä ja roppakaupalla rohkeutta
Juuso toteutti haaveensa ja vietti vaihto-oppilasvuoden Tokiossa. Hän pakkasi laukkuun lääkkeitä ja hoitotarvikkeita koko vuodeksi ja etsi itselleen jo etukäteen lääkärin määränpäästään. Vuosi sujui ongelmitta, vaikka suhtautuminen diabetekseen esimerkiksi koulussa oli erilaista kuin Suomessa.
Tokioon Juuso sopeutui niin hyvin, että paluu omaan kotikaupunkiin Suomeen oli sokki.
Ravinto ja paksusuolen mikrobisto saattavat olla osasyynä diabetekseen
Dosentti Arno Hännisen tutkimusryhmä Turun yliopistossa on löytänyt kiinnostavan yhteyden NOD-hiirten paksusuolen mikrobiston ja tyypin 1 diabeteksen ilmaantumisen välillä. Nyt tutkitaan, miten erilaiset diabeteksen kannalta kiinnostavat tekijät vaikuttavat paksusuolen immuunijärjestelmään ja diabetekseen johtavaan autoimmuuniprosessiin.
Miten usein pistosneulat ja lansetit pitää vaihtaa?
Insuliinikynissä käytettävät pistosneulat ja verensokerin mittauksessa käytettävät lansetit on suunniteltu kertakäyttöisiksi. Niiden laatu heikkenee jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Tylsä pistosväline voi aiheuttaa ongelmia pistosalueille ja vaikeuttaa insuliinin tarkkaa annostelua.
Sydämen asiana odottavat äidit
Raskaana olevien diabeetikoiden hyvinvointi on ollut erityisen tärkeää ja palkitsevaa professori Tapani Rönnemaalle, joka jäi elokuussa eläkkeelle Turun yliopistosta ja TYKSistä. Pitkän ja monipuolisen uran tehneen Rönnemaan voi edelleen tavata paikallisessa diabetesyhdistyksessä, jossa hän jatkaa potilastyötä iltavastaanoton muodossa.
Hyvä hoito on tahdon asia
Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki. Hoito ei saa viedä elämäniloa – hyvä hoito ei tarkoita asketismia eikä veren maku suussa pinnistelyä.
Jalat turvoksissa
Jos turvotusta on molemmissa jaloissa, ja se poistuu yön aikana, siitä ei tarvitse olla huolissaan. Toisinaan turvotus on kuitenkin merkki vakavasta sairaudesta, esimerkiksi laskimoveritulpasta, sydämen tai vajaatoiminnasta.
Lievässä laskimoiden vajaatoiminnassa hoidoksi riittää lääkinnällinen hoitosukka. Jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen antaa ohjeet hoitosukkien hankintaan.
Sairaalan ruoka sopii kaikille
Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi Raviolista kertoo, että sairaaloissa tarjottavat ateriat suunnitellaan niin, että ne sopivat mahdollisimman moneen erityisruokavalioon sellaisenaan. Tarvittaessa potilaan ruokavalio voidaan räätälöidä hyvinkin yksilöllisesti.
Diabetesliiton verkkosivujen keskustelupalstalla käyty keskustelu antaa kuitenkin aihetta olettaa, että ainakin diabeetikoiden ravitsemushoidossa sairaaloissa on vielä kehittämisen tarvetta.
Espanjan muuttolinnut
Olisiko elämä helpompaa ja mukavampaa Espanjan lämmössä? Miten siellä sujuisi diabeteksen hoito? Kolme suomalaista ”muuttolintua” kertoo omista kokemuksistaan.
Vertaisryhmässä asioita ei tarvitse vääntää rautalangasta
Facebook toimii hyvänä tiedottamiskanavana, mutta kokemusten ja ajatusten vaihtoon tarvitaan tapaamista kasvokkain. Alle kouluikäisten lasten vanhempien vertaisryhmässä Rovaniemellä keskustellaan monenlaisista lapsiperheen asioista oksennustaudista sosiaaliturvaan. Mukana oleville on tärkeää tavata muita samanlaisessa elämäntilanteessa eläviä.