Ajankohtaista arkisto

12.5.2021

Tuore tutkimus: Tyypin 2 diabeteslääkkeiden omavastuun korotus lisäsi diabeteslääkkeiden ostamista toimeentulotuen maksusitoumuksella

Muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinien korvaustasoa alennettiin vuonna 2017 osana lääkekorvausmenoihin edellytettyjä säästötoimia. Muutoksen vaikutuksia on tutkittu, ja tiedetään, että korvaustason alentaminen lisäsi tyypin 2 diabetesta sairastavien maksurasitetta ja henkilöiden kokemia taloudellisia vaikeuksia lääkkeiden hankinnassa sekä vaikutti diabeteslääkkeiden kulutukseen, diabetesta sairastavien hoitotyytyväisyyteen ja diabeteksen hoitotasapainoon. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntijamme Laura Tuominen-Lozic on laatinut koonnin muutoksen vaikutuksista.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan omavastuun korotus lisäsi diabeteslääkkeiden ostamista toimeentulotuen maksusitoumuksella. Kela voi myöntää lääkemääräyksellä ostettaviin lääkkeisiin maksusitoumuksen myönteisen perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä, jos toimeentulotuen ehdot täyttyvät.  

Kelan tutkijat tarkastelivat toimeentulotuesta maksettujen lääkeomavastuiden kehitystä tyypin 2 diabetesta sairastavien diabeteslääkeostoissa (korvausnumero 103 tai 215 sekä ostoja ATC-luokittelussa luokkaan A10B kuuluvissa lääkkeissä*) sekä vertailuryhmässä. Vertailuryhmän käyttö oli tärkeää muun muassa siksi, että samaan aikaan tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason alentamisen kanssa vuonna 2017 vastuu perustoimeentulotuen myöntämisestä ja maksatuksesta siirrettiin kunnilta Kelalle, mikä lisäsi toimeentulotuen maksusitoumuksen käyttöä monien lääkeryhmien ostoissa.

Tutkimuksessa vertailuryhmänä olivat henkilöt, joilla oli erityiskorvausoikeiden perusteella krooninen verenpainetauti, krooninen sepelvaltimotauti tai krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö, mutta ei erityiskorvausoikeutta diabeteslääkitykseen.

Omavastuun maksaminen toimeentulotuesta yleistyi

Tutkimusaineistosta nähtiin, että tyypin 2 diabeteslääkkeiden omavastuun maksaminen toimeentulotuesta yleistyi enemmän kuin vertailuryhmän lääkeostoissa. Vuonna 2017 noin neljä prosenttia tutkittavasta ryhmästä osti tyypin 2 diabeteslääkkeitä toimeentulotuen maksusitoumuksella. Vertailuryhmästä kaksi prosenttia osti maksusitoumuksella verenpaine- tai sepelvaltimotautilääkkeitä. Verrattuna vuoden 2016 lääkeostoihin diabeteslääkkeitä maksusitoumuksella ostaneiden osuus kasvoi kokonaistarkastelussa 0,8–0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vertailuryhmässä.

Eniten maksusitoumuksen käyttö kasvoi työikäisillä, 18–64-vuotiailla. Vuonna 2016 yhteensä viisi prosenttia 18–64-vuotiaista tyypin 2 diabeteslääkkeitä käyttävistä osti näitä lääkkeitä maksusitoumuksella. Korvausmuutoksen jälkeisenä vuonna 2017 osuus kasvoi kahdeksaan prosenttiin, mikä oli noin 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vertailuryhmän potilailla kokonaistarkastelussa.

- Lääkekorvausjärjestelmän tulisi jo itsessään varmistaa, että ihmiset voivat hankkia tarvitsemansa lääkkeet. Korvausmuutos näyttää heikentäneen lääkekorvausjärjestelmän toimivuutta osalla potilaista, kun toimeentulotukeen on turvauduttu aiempaa useammin, Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic huomauttaa ja jatkaa.

- Yksi erityisen huomionarvoinen joukko ovat pienituloiset ihmiset, jotka eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen, ja lunastavat lääkkeensä kaikesta muusta tinkimällä, sinnittelemällä eteenpäin arjessa. Tämä ryhmä ei näy tilastoissa. Diabetesliiton vuonna 2020 toteuttamassa kyselyssä 34 prosenttia vastanneista tyypin 2 diabetesta sairastavista koki diabeteksen aiheuttamat taloudelliset rasitteet suurina tai melko suurina. Lääkkeiden lisäksi maksettavaa koituu asiakasmaksuista ja matkakuluista.

Diabetesliitto on vastustanut korvaustason alentamista

Diabetesliitto vastusti korvaustason alentamista ja piti sitä lyhytnäköisenä politiikkana. Diabeteksen hyvällä perushoidolla voidaan ehkäistä lisäsairauksia, jotka muodostavat suurimman osan diabeteksen kustannuksista.

- Potilaan maksuosuuden pitäminen mahdollisimman pienenä sekä kannustava ja asiantunteva hoidon ohjaus ovat parhaat edellytykset sille, että hoito toteutuu suunnitellusti ja yhdenvertaisesti, ja silloin yhteiskuntakin säästää, Tuominen-Lozic toteaa.

Diabetesliiton mielestä on tärkeää, että korvausmuutoksen vaikutuksia käsitellään kokonaisuutena ja huomioidaan myös potilaiden kokemat vaikutukset lääkekorvausjärjestelmän kehittämisessä.

Lisätietoa

Diabetesliiton kanta lääkekorvausmuutoksiin 2017

Laura Tuominen-Lozicin koonti muutoksen vaikutuksista, julkaistu Diabetes ja lääkäri -lehdessä 2/2021

Kelan tutkimusblogi 7.5.2021, Rättö H & Aaltonen K: Tyypin 2 diabeteslääkkeiden omavastuun korotus lisäsi toimeentulotuen maksusitoumuksen käyttöä

Kelan tutkimusblogin lähtökohta, englanninkielinen tutkimusartikkeli: The effect of pharmaceutical co-payment increase on the use of social assistance—A natural experiment study

*veren glukoosipitoisuutta alentavat lääkkeet insuliineja lukuunottamatta


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010