Ajankohtaista arkisto

11.4.2019

Tuore tutkimus: Diabetes voi altistaa D-vitamiinin puutokselle

Diabetes vaikeuttaa elimistön kykyä hyödyntää D-vitamiina, osoittaa Oulun yliopistossa tehty tuore tutkimus. Havainto tuo uutta tietoa diabeetikoilla yleisen veren alhaisen D-vitamiinipitoisuuden syistä.

D-vitamiini on monella tapaa elimistölle välttämätön aine, ja sen alhainen määrä on yhdistetty lukuisiin eri sairauksiin, kuten syöpiin, luuston sairauksiin, infektioihin ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Diabeetikoiden veren D-vitamiinipitoisuudet ovat usein matalia, minkä vuoksi alhaisen D-vitamiinipitoisuuden on epäilty altistavan diabeteksen kehittymiselle. Syitä diabeetikoiden veren alhaiseen D-vitamiinipitoisuuteen ei ole kuitenkaan tiedetty ja aiheesta on ollut kirjallisuudessa ristiriitaista tietoa.

- Tutkimuksemme viittaa vahvasti siihen, että matala D-vitamiinipitoisuus on todennäköisemmin diabeteksen seuraus kuin syy, kertoo Oulun yliopiston farmakologian professori Jukka Hakkola.

Terveillä ihmisillä ihossa muodostuva ja ravinnosta saatava D-vitamiini muuttuu maksassa kalsidioliksi (25-OH-D-vitamiini), jota pidetään D-vitamiinin varastomuotona. Nykykäsityksen mukaan kalsidiolin pitoisuus kuvastaa D-vitamiinin saantia ja pitoisuutta elimistössä. Elimistön D-vitamiinitasoa mitattaessa mitataankin juuri kalsidiolipitoisuutta.

On mahdollista, että diabeetikko pystyy hyödyntämään D-vitamiinia huonommin

Tutkimus osoitti, että sekä tyypin 1 että 2 diabeteksessa aktivoituvan mekanismin seurauksena D-vitamiinin muuttuminen kalsidioliksi estyi. Diabetespotilailla kalsidiolin muodostumisen estyminen voi olla pitkäkestoista, mikä johtaa D-vitamiinin puutteeseen. On mahdollista, että diabeetikko pystyy huonommin hyödyntämään ihossa syntyvää tai ravinnosta saatavaa D-vitamiinia.

Tutkimuksessa hyödynnettiin moderneja solutekniikoita ja eläinmalleja. Mikäli tulokset voidaan vahvistaa ihmisillä, saattaa tämä Hakkolan mukaan antaa aiheen muuttaa D-vitamiinin saantisuosituksia diabetespotilailla.

Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston johdolla, yhteistyössä saksalaisten, yhdysvaltalaisten ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa. Mukana oli myös oululaisia yrityskumppaneita. Suomessa tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia ja Diabetestutkimussäätiö, jolta Hakkola sai 25 000 euron apurahan vuonna 2016.

Lähde: Oulun yliopiston tiedote 9.4.2019


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010