Ajankohtaista arkisto
THL:n tutkimus: Diabetes leikkaa yli prosentin Suomen bruttokansantuotteesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotteen mukaan diabetes heiluttaa jo Suomen bruttokansantuotetta. Siitä aiheutuu hoitokuluina ja potilaiden menetettynä työpanoksena yli prosentin menetys BKT:hen, mikä vastaa noin kahta miljardia euroa. Jokaista diabeteksen takia menetettyä euroa kohden kansantalous supistui vielä 40 senttiä lisää.
Suomalaisista aikuisista joka kymmenennen arvioidaan sairastavan diabetesta ja usein tietämättään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Kaarina Reini selvitti diabetekseen liittyvien hoitokulujen ja diabeteksen takia menetetyn työvoiman taloudellisia vaikutuksia.
Reilun prosentin BKT:n menetys johtuu suurelta osin diabeteksen takia menetetystä työvoimapanoksesta. Sen BKT:ta heikentävä vaikutus on noin kaksinkertainen verrattuna siihen, mikä menetys aiheutuu diabeteksen terveydenhoitokuluista.
Vaikutukset kansantalouden kysyntäeriin ovat seuraavat: Julkinen kulutus on kaksi prosenttia korkeampi. Kokonaisinvestoinnit laskevat 1,3 prosenttia ja kotitalouksien kulutus 2,1 prosenttia. Ulkomaan kauppa supistuu, vienti vähenee 1,3 prosenttia ja tuonti noin prosentin verran. Kuluttajahinnat nousevat 0,4 prosenttia.
Diabeteksen negatiiviset taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toisaalta siitä, että työpanoksen väheneminen kiristää kilpailua työvoimasta ja nostaa reaalipalkkoja. Tämä heikentää puolestaan kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vaikeuttaa vientiä. Toisaalta kotitaloudet joutuvat sopeuttamaan ja vähentämään kulutustaan.
Laskelmissa oletettiin, että julkisen sektorin kulutus on terveydenhuollon palveluita lukuun ottamatta muuttumaton, jolloin sopeutuminen negatiiviseen kehitykseen tapahtuu suurelta osin yksityisen kulutuksen kautta. Lisäksi kuluttajahintojen nousu vähentää yksityistä kulutusta.
Sokerivero ja diabeteksen ehkäisy vähentävät kustannuksia
Reini selvitti myös kolmen diabetesta ehkäisevän politiikkatoimen taloudellisia vaikutuksia sen perusteella, kuinka ne vaikuttavat diabeteksen hoitokuluihin. Politiikkatoimista eniten vaikutusta olisi sokeriveron ja diabeteksen ehkäisyohjelman yhdistelmällä. Tämä tukisi talouskasvua noin 0,1 prosenttia verrattuna tilanteeseen, että mitään ei tehdä diabeteksen ehkäisemiseksi.
Tulos on suuntaa-antava; tarkemman vaikutuksen laskemiseksi tarvitaan vielä arvio näiden ohjelmien vaikutuksesta työvoiman tarjontaan ja kuinka paljon laajamittainen diabeteksen ehkäiseminen maksaa.
Reinin tutkimus tuo uutta tietoa kroonisten sairauksien taloudellisista vaikutuksista. Hyvä terveys ja työkyky liittyvät yhteen. Niillä on taloudellista merkitystä ja ne tukevat myös tavoitetta pidentää työuria. Suomalaisten täytyy tulevaisuudessa työskennellä yhä pidempään, mikäli nykyiset julkiset palvelut ja eläkejärjestelmä halutaan säilyttää. Näin ollen erityistä huomiota tulee kiinnittää pitkäaikaissairauksiin, jotka ovat estettävissä suurelta osin elintapojen muutoksella.
Tutkimuksen laskelmissa on käytetty sekä Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998–2007 -tutkimuksen että diabeteksen ehkäisemiseen liittyvien tutkimusten tuloksia ja Tilastokeskuksen aineistoja. Tutkimus on tehty yhteistyössä australialaisen Monash-yliopiston kanssa.