Ajankohtaista arkisto
THL: Kohonneeseen verenpaineeseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti - ehkäisyä ja hoitoa tehostettava
Korkea verenpaine on yhä yleinen Suomessa, vaikka verenpainetasot ovat huomattavasti laskeneet 40 viime vuoden aikana. Suomalaisten verenpainetasot ovat myös yhä kansainvälisesti verrattuna korkeita. Verenpaineen hoidon tulokset eivät ole parantuneet niin paljon kuin olisi ollut mahdollista elintapamuutoksilla ja nykyisillä lääkehoitovaihtoehdoilla, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Verenpainetasot laskivat Suomessa voimakkaasti 2000-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen lasku on hidastunut. Vuonna 2017 mitattiin korkeita verenpainearvoja 37 prosentilta 30 vuotta täyttäneistä naisista ja 45 prosentilta miehistä. Tulokset koskevat niitä, joilla ei ollut lääkitystä, sekä niitä, joilla lääkityksestä huolimatta oli korkea verenpaine.
THL on julkaissut ennusteen verenpainetasojen kehittymisestä Suomessa. Eri vuosien vertailukelpoisuuden vuoksi ennuste koskee 25–64-vuotiaita. Ennusteen mukaan korkeaa verenpainetta esiintyisi 32,0 prosentilla miehistä ja 19,1 prosentilla naisista vuonna 2025, jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena.
WHO on asettanut kansainvälisen tavoitteen kohonneen verenpaineen vähentämiseksi. Siihen pääseminen edellyttää Suomessa sekä verenpainetasojen alenemista väestötasolla että verenpaineen hoidon tehostamista etenkin työikäisillä verenpainepotilailla.
Suurimpia esteitä verenpainetason alenemiselle ovat väestön liiallinen suolan saanti, lihominen ja liikkumattomuus. Myös liiallinen alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta.
Vuonna 2017 yli 95 prosenttia 18–74-vuotiaista käytti liikaa suolaa. Suolan saannin tavoite on alle 5 g/vrk.
Verenpaineen hoidossa on kehitettävää
Suomessa olisi vielä kehitettävää verenpaineen hoidon riittävän varhaisessa aloittamisessa ja hoitotavoitteisiin pääsemisessä. Niistä 30 vuotta täyttäneistä, joilla on korkea verenpaine, oli lääkehoidossa 52 prosenttia miehistä ja 56 prosenttia naisista vuonna 2017.
Hoitotavoitteisiin pääseminen on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta parannettavaa vielä on: hoidetuista yli 30-vuotiaista hoitotavoitteessa (verenpaine <140/90 mmHg) oli vuonna 2017 miehistä 43 prosenttia ja naisista 42 prosenttia.
- Verenpaineen hoidon tulokset ovat kehittyneet hitaasti viime vuosina, vaikka elintapamuutoksilla ja nykyisillä hoitomahdollisuuksilla voitaisiin saavuttaa paljon parempia hoitotuloksia. Kansainvälisesti olemme jääneet jälkeen hoidon kehityksessä, sanoo asiantuntijalääkäri Teemu Niiranen THL:stä.
- Hoidon hyvä toteutuminen vaatii sekä potilailta että lääkäreiltä sitoutumista. Parempiin hoitotuloksiin päästäisiin muun muassa huolellisilla elintapaohjeilla, kotimittauksilla, antamalla lisäkoulutusta lääkäreille ja ottamalla myös verenpaineen hoitoon perehtyneet hoitajat paremmin mukaan hoitoketjuihin, jatkaa tutkimusprofessori Tiina Laatikainen THL:stä.
Lähde ja lisää tietoa: THL:n tiedote 8.11.2019