THL: Diabetesrekisteri raivaa tietä Kanta-tietojen hyödyntämiselle tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa

Diabetesrekisterin tiedonkeruuta koskevassa THL:n pilotissa on saatu ensimmäisiä kokemuksia Kanta-palvelujen Potilastiedon arkiston hyödynnettävyydestä tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa. Kanta-palveluista kerätyt tiedot toimivat perustana kansalliselle diabetesrekisterille, jonka avulla voidaan seurata ja kehittää diabeteksen hoidon laatua.

Pilotissa saatiin lisätietoa diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyydestä sekä niiden seurannassa käytettävistä laboratoriotutkimuksista kansallisella tasolla.

- Uskallamme ennustaa, että vuoden 2022 lopulla käytössämme olisi kansallinen, diabeteksen hoidon laadun arvioinnin ja vertaiskehittämisen tarpeisiin vastaava rekisteri, joka tuottaa hyvinvointialue- ja kuntatasoista laatutietoa julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta, kertoo diabetesrekisterin kliininen asiantuntija, ylilääkäri Saara Metso Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä THL:n 4.3.2022 julkaisemassa uutisessa.

Potilastiedon arkisto vaikuttaa käyttökelpoiselta tietolähteeltä diabeteksen seurannassa käytettävien laboratoriotutkimusten kansalliselle seurannalle ja vertailulle.

- Diabetekseen liittyviä laboratoriotietoja ei ole aiemmin saatu kerättyä kansallisesti tässä laajuudessa. Nyt käytettävissämme oli yli 700 miljoonaa laboratorioanalyysiä, joiden avulla pystyimme arvioimaan laboratoriotietojen kattavuutta Suomessa. Kattavuudessa havaittiin suurta vaihtelua eri kuntien ja toimintayksiköiden välillä, diabetesrekisterin tietoallaspilotin projektipäällikkö Jere Veltheim THL:stä kertoo.

Vuonna 2019 voimaan tulleen lain sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) myötä Kanta-tietojen toisiokäyttö helpottuu ja tehostuu. Laki mahdollistaa sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisen käsittelyn ja käytön muun muassa tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa.

- Potilastiedon arkistoon tallennetaan laajasti niin yksityisten kuin julkisten sote-rekisterinpitäjien asiakas- ja potilastietoja. Kanta-tietovarantojen kautta kansallista tietoa voidaan kerätä yhdestä paikasta ilman ylimääräistä kirjaamistyötä. Tämä säästää yhteiskunnan resursseja ja antaa sote-ammattilaisille aikaa keskittyä varsinaiseen työhön eli potilaiden hoitamiseen, Veltheim sanoo.

Palaa otsikoihin