Ajankohtaista arkisto
Suomalaistutkimus tuo tärkeää lisävalaistusta tyypin 2 diabeteksen ja Alzheimerin taudin yhteydestä
Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset tuovat tärkeää lisävalaistusta solutason mekanismeihin, joilla tyypin 2 diabetes vaikuttaa Alzheimerin taudin riskiin ja kehittymiseen. Tyypin 2 diabeteksen on tiedetty jo pitkään lisäävän Alzheimerin taudin riskiä ja vaikuttavan taudin kulkuun, mutta taustalla olevia solu- ja molekyylitason tapahtumia ei ole pystytty täysin selvittämään.
Tutkijat selvittivät tyypin 2 diabeteksen solu- ja molekyylitason vaikutuksia Alzheimerin tautiin liittyviin aivomuutoksiin. Paljon rasvaa ja sokereita sisältävällä ruokavaliolla aikaansaatu tyypin 2 diabetes heikensi mikrogliasolujen kerääntymistä amyloidiplakkien ympärille Alzheimerin tautia mallintavien hiirten aivoissa ja lisäsi taudille tyypillisten hermopäätevauriollisten eli neuriittisten plakkien muodostumista. Samanlainen löydös tehtiin myös tyypin 2 diabetesta sairastavilla hydrokefaliapotilailla, joilla mikrogliasolujen määrä amyloidiplakkien ympärillä oli vähäisempi kuin ei-diabeetikoilla.
Dementiaa aiheuttavista sairauksista yleisin on Alzheimerin tauti, johon ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa. Taudille on ominaista beeta-amyloidipeptidien sekä fosforyloituneiden tauproteiinien kertyminen aivoihin, mikä johtaa aivojen immuunisolujen, mikrogliojen ja astrosyyttien, aktivoitumiseen, hermohaarakkeiden vaurioitumiseen ja lopulta hermosolujen tuhoutumiseen.
Uusimpien geneettisten tutkimusten valossa erityisesti mikrogliat ovat keskeisiä Alzheimerin taudin kehittymisessä. Perimän lisäksi ympäristö- ja elintapatekijät ja näihin liittyvät sairaudet, kuten tyypin 2 diabetes, vaikuttavat Alzheimerin taudin riskiin.
Tyypin 2 diabetes voi aiheuttaa Alzheimerin taudissa keskeisiä aivomuutoksia
Nyt julkaistussa tutkimuksessa Alzheimerin tautia mallintaville siirtogeenisille hiirille syötettiin tyypillistä länsimaista ruokavaliota muistuttavaa, paljon rasvaa ja sokeria sisältävää ruokaa kuuden kuukauden ajan, mikä johti tyypin 2 diabetekseen. Käyttäytymiskokeissa näiden hiirten muisti ja oppiminen oli heikompaa kuin vakiorehua saaneilla hiirillä.
– Tämä tutkimus tuo uutta tietoa diabeteksen solutason vaikutuksista Alzheimerin taudin kehittymiseen ja korostaa erityisesti immuunisolujen osuutta tautiprosessissa. Näiden tulosten mukaan tyypin 2 diabetes vähentää mikrogliasolujen kykyä reagoida haitalliseen beeta-amyloidiin. Vaikuttaa siltä, että tyypin 2 diabetes voi aiheuttaa Alzheimerin taudissa keskeisiä aivomuutoksia eli neuriittisten plakkien muodostumista, toteaa yliopistotutkija Teemu Natunen Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.
Rasvadieetin ei havaittu vaikuttavan beeta-amyloidin kokonaiskuormaan Alzheimer-hiirten aivoissa.
- Paljon rasvaa ja sokeria sisältävän, niin sanotun tyypillisen länsimaisen ruokavalion tiedetään altistavan tyypin 2 diabetekselle ja vaikuttavan sitä kautta mahdollisesti myös Alzheimerin taudin kehittymiseen, toteaa professori Heikki Tanila Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista.
Tutkimuksessa hyödynnettiin myös normaalipaineista hydrokefaliaa sairastavien potilaiden aivobiopsianäytteitä, joita on kerätty professori Ville Leinosen tutkimusryhmässä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Amyloidiplakkeja sisältävien aivobiopsianäytteiden analyysissä havaittiin sama tulos kuin hiirten aivoissa: tyypin 2 diabetesta sairastavilla hydrokefaluspotilailla mikrogliojen määrä amyloidiplakkien ympärillä oli alhaisempi kuin vastaavilla ei-diabeetikoilla.
– Hydrokefaliapotilasaineisto oli tärkeä osa translationaalista tutkimustamme, sillä sen avulla osoitimme, että mikrogliasolujen reagointi on heikentynyt myös ihmisillä tyypin 2 diabeteksen yhteydessä. Tämän tyyppinen Itä-Suomen yliopiston ja KYSin tutkimusryhmien välinen yhteistyö, joka mahdollistaa perustutkimuksen löydösten varmentamisen potilasperäisissä näytteissä, on ensiarvoisen tärkeää yliopiston neurotieteiden tutkimusyhteisössä tehtävän korkeatasoisen tutkimuksen kannalta, sanoo professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote 16.11.2020