Ajankohtaista arkisto

20.3.2020

Suomalaistutkimus: Raskaudenaikaisilla tekijöillä havaittu yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan useilla raskaudenaikaisilla äitiin ja lapseen liittyvillä tekijöillä voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiselle. Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että äidin astma ja raskauden kestoon suhteutettu lapsen korkea syntymäpituus ovat yhteydessä lapsen suurempaan riskiin saada tyypin 1 diabetes.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että äidin diabetes, lapsen ennenaikainen syntymä ja pienikokoisuus olivat yhteydessä suurempaan tyypin 1 diabeteksen riskiin. Sen sijaan suuri sisarusten lukumäärä ja äidin raskaudenaikainen tupakointi olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Nämä havainnot ovat linjassa aiempien tutkimusten havaintojen kanssa.

- Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimusta. Astman osalta tarvitsee vielä selvittää, altistaako äidin raskaudenaikainen astma tai jokin astmaan läheisesti liittyvä tekijä tyypin 1 diabetekselle vai onko taustalla esimerkiksi yhteisiä ympäristö- ja perintötekijöitä, jotka liittyvät sekä äidin astmaan että tyypin 1 diabetekseen, kertoo THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen.  

- Syntymäpituuteen liittyvä havainto antaa viitettä siitä, että nopeutunut pituuskasvu jo sikiöaikana on yhteydessä tyypin 1 diabetekseen. Nopean kasvun ja tyypin 1 diabeteksen välillä olevia mekanismeja ei vielä tunneta, kertoo THL:n vieraileva tutkija Johanna Metsälä.

Valtakunnallisia rekisteriaineistoja hyödyntävä tutkimus

Tuore tutkimus on osa suomalaista MIDI-2-tutkimusta, jossa pyritään selvittämään varhaisia astman, maitoallergian ja tyypin 1 diabeteksen suoja- ja riskitekijöitä sekä sairauksien yhteisesiintyvyyttä. Tutkimuksessa hyödynnetään valtakunnallisia rekisteritietoja.

Tässä osatutkimuksessa seurattiin yli 133 000:ta Suomessa vuosina 1987–2008 syntynyttä lasta. Vuoden 2009 loppuun mennessä 6 862 lasta heistä oli sairastunut tyypin 1 diabetekseen.

Tutkimuksessa yhdistettiin tietoja Kelan lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista, lääkkeiden ostoista sekä THL:n ylläpitämän syntyneiden lasten rekisteristä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.

Lähde: THL:n tiedote 20.3.2020


Palaa otsikoihin

Sivua viimeksi päivitetty: 21.9.2010