Suomalaiselle tyypin 1 diabeteksen tutkimukselle suurrahoitus Yhdysvalloista

Yhdysvaltalainen diabetestutkimussäätiö JDRF on myöntänyt yli puolen miljoonan euron rahoituksen Turun yliopiston hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää synnynnäisen immuniteetin osuutta tyypin 1 diabeteksen synnyssä.

Kolmivuotisen rahoituksen saanut PAMP-tutkimus on FT Mari Vähä-Mäkilän vuonna 2009 perustama hanke, jonka tavoitteena on selvittää synnynnäisen immuniteetin osuutta ykköstyypin diabeteksen synnyssä. PAMP on osa valtakunnallista DIPP-diabetestutkimusta.

Nykytietämyksen mukaan ykköstyypin diabeteksen syntyprosessi käynnistyy viikkoja tai jopa vuosia ennen oireiden ilmaantumista, mutta sairaus havaitaan aina vasta myöhemmin.  Diabeteksen syntymekanismien ymmärtäminen ja varhaisten ennusmerkkien tunnistaminen on tärkeää muun muassa sairauden estolääkityksen kehittämiseksi.

Tavoitteena ykköstyypin diabeteksen ehkäisy ja ennustaminen

Synnynnäinen immuniteetti kehittyy jo sikiöaikana ja toimii heti syntymästä lähtien. Hankittu immuniteetti puolestaan kehittyy kohtaamiemme vieraiden mikrobien ja aineiden muokatessa immuniteettia ja rakentaessa vastustuskyvylle lisäsuojaa.

Turun yliopiston PAMP-tutkimus oli alkaessaan aikaansa edellä. Hanke käynnistyi ja aloitti aineistonkeruunsa vuonna 2009, jolloin synnynnäiseen immuniteettiin ei diabetestutkimuksessa kiinnitetty juurikaan huomiota.

- Vielä 10 vuotta sitten synnynnäisen immuniteetin ajateltiin olevan muuttumaton. Viimeaikaisten tutkimustulosten myötä käsitys on kuitenkin muuttunut, ja synnynnäinen immuniteetti ymmärretään paljon joustavammaksi, Vähä-Mäkilä selittää.

Vuosikymmenen aikana tutkimuksessa on kerätty 17 000 näytettä noin 300 varsinaissuomalaiselta lapselta. Näytteiden keruuvaiheessa soluja on haastettu erilaisilla bakteerien ja virusten rakenteilla. Seuraavassa vaiheessa, nyt saadun rahoituksen turvin, tutkitaan geneettisiä ja epigeneettisiä muutoksia, jotka voivat selventää tautimekanismia.

Tavoitteena on tutkia, kuinka heterogeeninen sairaus ykköstyypin diabetes on. Ovatko esimerkiksi erilaiset sairastumisajat tai -nopeudet merkityksellisiä. Tavoitteena on myös löytää uusia biomarkkereita, jotka mahdollistavat ykköstyypin diabeteksen ennustamisen ja ehkäisyn entistä paremmin.

Vuodesta 1994 toiminut DIPP-seurantatutkimus tarjoaa ainutlaatuisen kokoelman seurantaverinäytteitä lapsilta, joilla on lisääntynyt geneettinen sairastumisriski. Kiitos kuuluukin siis perheille, jotka ovat jaksaneet osallistua vuodesta toiseen DIPP-tutkimukseen.

– Ilman perheiden sitoutumista tutkimukseen, meillä tutkijoilla ei olisi käytössä maailman ainutlaatuisinta aineistoa diabeteksen syntymekanismien selvittämiseen, kiittelevät tutkijat Vähä-Mäkilä ja Mirja Nurmio.

Diabetestutkimussäätiön apuraha Vähä-Mäkilälle jo 2009

PAMP-hankkeen (Pathogen Associated Molecular Patterns) saaman kolmivuotisen rahoituksen kokonaissumma nousee yli 520 000 euroon. Rahoitus myönnettiin DIPP-tutkimusta Turussa johtavalle ylilääkärille, professori Jorma Topparille ja akatemiaprofessori Riitta Lahesmaalle sekä heidän erikoistutkijoilleen Mari Vähä-Mäkilälle ja Mirja Nurmiolle. 

Mari Vähä-Mäkilä (omaa sukua Liljeroos) sai Diabetesliiton ja diabetesyhdistysten perustaman Diabetestutkimussäätiön 25 000 euron apurahan nyt käynnissä olevaan hankkeeseen jo vuonna 2009 eli hankkeen käynnistämisvuonna. Diabetestutkimussäätiö tuki hanketta 25 000 eurolla myös vuonna 2015. Suomalaisen säätiön apurahat ovat siis omalta osaltaan mahdollistaneet hankkeen aloittamisen ja etenemisen.

Diabetestutkimussäätiön verkkosivuilta löytyy tuore akatemiaprofessori Riitta Lahesmaan laaja haastattelu sekä professori Jorma Topparin haastattelu keväältä 2018.

Lähde: Turun yliopiston tiedote 21.2.2020

Palaa otsikoihin