Ajankohtaista arkisto
SOSTE: Budjettiriihessä haettava ratkaisut hoitoon pääsyyn
Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat suuret, ja niitä ei ole yrityksistä huolimatta juurikaan saatu kavennettua, kirjoitetaan SOSTEn uutisessa. Hoitovelka, hoitojonot, henkilöstöpula ja muut hoitoon pääsyn ongelmat niin erikoissairaanhoidossa, terveyskeskuksissa kuin suun terveydenhuollossa ovat viimeistään tämän vuoden aikana nousseet kaikkien tietoisuuteen.
Näkyvien jonojen lisäksi korona-aikana on kertynyt myös piilevää hoito- ja kuntoutusvelkaa, mikä johtuu siitä, että potilaat eivät ole päässeet tutkimuksiin ja kontrolleihin. Syöpäjärjestöjen tilastojen mukaan esimerkiksi syöpädiagnoosit näyttävät vähentyneen korona-aikana. Jonojen todellisuus on huonompi kuin on tiedossa.
SOSTE korostaa, että ongelmien korjaaminen edellyttää hallitukselta välittömiä ja riittävän voimakkaita toimenpiteitä, mutta myös pitkän aikavälin suunnitelmia hoitoon pääsyn parantamiseksi, hoitojonojen purkamiseksi sekä riittävän henkilöstön turvaamiseksi.
Vaikka SOSTE tukee tavoitetta hoivan hoitajamitoituksen kiristämisestä, SOSTE esittää, että mitoituksen kiristämisen toimeenpanoa hieman lykätään henkilöstöpulan vuoksi.
Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on pitkän aikavälin toimenpiteinä tarkasteltava, ovatko nykyiset pätevyysvaatimukset ja työnjaot terveydenhuollossa kohdillaan.
Välittömään jononpurkuun vuodelle 2023 SOSTE esittää 200 miljoonaa euroa, joka käytettäisiin hyvinvointialueilla oman henkilöstön lisätyöhön, määräaikaisen henkilöstön lisäämiseen ja tarvittaessa ostopalveluihin ja palveluseteleihin.
- Diabetesta sairastavien seurantakäyntejä on jäänyt tekemättä. On hyvä muistaa, että hoitovelan purussa ei ole kyse vain mekaanisesta lääkärille tai hoitajalle pääsystä, vaan hoitosuhteen jatkuvuuden turvaamisesta, luottamuksesta siihen, ettei jää sairautensa kanssa yksin., kommentoi Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic SOSTEn esiin nostamia keskeisiä kysymyksiä.
- Lisäksi ammattilaisten erityisosaamista pitää arvostaa ja kohdentaa oikein, jotta hoitovelkaa puretaan tehokkaasti. Esimerkiksi diabeteshoitajien työpanosta pitäisi käyttää nimenomaan diabetesta sairastavien avuksi. Koronapandemian aikana hoitajien työpanosta hajautettiin monin paikoin entisestään, Tuominen-Lozic jatkaa.
SOSTE kiinnittää huomiota myös kansaneläkeindeksin tarkistukseen, jonka määrä vahvistetaan lokakuussa. Kuluttajahintojen määrittämään indeksiin sidottu lääkekatto uhkaa nousta nykyisestä 592,16 eurosta jopa lähelle 650 euroa. Korotus kohdentuu heikoimmassa asemassa oleviin, paljon sairastaviin ihmisiin ja on heille liian iso kertakorotus. Elokuussa tehty ylimääräinen indeksikorotus ei poikkeuksellisesti koskenut lääkekattoa. SOSTE ehdottaa vastaavaa toimintatapaa ja lääkekaton jättämistä ennalleen tulevassa indeksitarkistuksessa.
- Elinkustannukset ovat kallistuneet valtavasti. Ei voida mitenkään perustella lääkekulujen kasvattamista tilanteessa, jossa ihmiset jo nyt joutuvat valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä. Lääkekaton indeksitarkistus on helppo jättää tekemättä ja auttaa näin paljon lääkkeitä käyttäviä, pitkäaikaissairaita ja pienituloisia, kommentoi SOSTEn ehdotusta kannattava Diabetesliiton Laura-Tuominen Lozic.
Lähde ja lisätietoja SOSTEn tavoitteista budjettiriiheen: SOSTEn uutinen 23.8.2022