Ajankohtaista arkisto
Seuraa kuulumisia Kansainvälisen diabetesjärjestön IDF:n kongressista
Kansainvälisen diabetesjärjestön IDF:n kongressi järjestetään tänä vuonna Abu Dhabissa 4.-8. joulukuuta. Mukana on myös pieni joukko Diabetesliiton edustajia. Projektipäällikkö Sari Koski välittää kongressin tunnelmia tälle sivulle koottavissa tervehdyksissään. Uusin teksti on aina ylimpänä. Jos olet Twitter-käyttäjä, kannattaa seurata Saria myös siellä, @KoskiSari.Torstai 7.12.2017
Diabetes – maailmanlaajuinen ongelma
Diabetesongelman laajuus on kyllä käynyt näiden päivien aikana selväksi. Diabetesta sairastaa tällä hetkellä 425 miljoonaa ihmistä maailmassa, heistä 2/3 asuu kaupungeissa ja 2/3 on myös työikäisiä. Yli miljoonalla lapsella ja nuorella on tyypin 1 diabetes. Myös raskausdiabetes lisääntyy kovaa vauhtia, katso www.diabetesatlas.org.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyötä tehdään laajalla rintamalla ympäri maailman. Jo 20 vuotta sitten pystyttiin osoittamaan, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä. Nyt vasta alamme nähdä tuloksia ehkäisytyön pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta, eivätkä ne ole aivan yksiselitteisiä. Näyttäisi siltä, että lyhyellä (muutaman vuoden) tähtäimellä tyypin 2 diabetesta pystytään ehkäisemään tai vähintäänkin siirtämään joitakin vuosia.
Suurten diabeteksen ehkäisytutkimusten mukaan koe- ja kontrolliryhmillä ei näyttäisikään enää olevan suurta eroa diabeteksen tai lisäsairauksien ilmaantuvuudessa eikä kuolleisuudessa. Sen sijaan, ainakin suomalaisessa aineistossa, molemmat ryhmät pärjäävät selvästi paremmin, kuin muut suomalaiset (näin jälkikäteen rekisteriaineistoista katsottuna).
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn kannattaa siis edelleenkin panostaa. Mukana oleminen - vaikka vain kontrolliryhmässä - näyttäisi saavan ihmiset skarppaamaan elintavoissaan, ja sen vaikutuksia nähdään edelleen pitkänkin ajan kuluttua.
Sen sijaan tyypin 1 diabeteksen ehkäisyä ei ole käsitelty oikeastaan ollenkaan. Luennoilla käsiteltiin kyllä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden lisääntymistä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Monissa esityksissä todettiin, että tyypin 1 diabeteksen lisääntymisen taustalla saattaisi olla jokin tai jotkin ympäristötekijät, jotka luovat kriittisen paineen tekijöille, joilla on vaikutusta autoimmuuniprosessin alkamiseen. Vaikutusta saattaa olla myös viruksilla, ravintotekijöillä tai hygienialla.
Uutta luennoitsijoilla ei kansainvälisesti ollut kerrottavana. Tutkimus ei ole siis tältä osin edennyt ainakaan jättiharppauksin. Diabetesliiton lääkäri Anu-Maaria Hämäläinen teki samasta aiheesta hyvän yhteenvedon Maailman diabetespäivän luennossaan 14.11.2017 Helsingissä.
Maailmanlaajuisesta ongelmasta kertoo myös ikääntyvien diabeetikoiden määrän lisääntyminen. Yli 65-vuotiaiden diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt hurjaa vauhtia, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hoitomenetelmien kehittyessä ja sitä myötä diabetesta sairastavien elinajan pidentyessä, suuresta osasta nykyisestä 327 miljoonasta työikäisestä diabeetikosta tulee ennen pitkää ikääntyviä. Haasteet hoidolle ja hoidonohjaukselle ovat silloin hyvin toisenlaiset, kuin nykyään. Niitä kuitenkin pohdimme sitten tulevissa kongresseissa.
Puolivälin arviointia kongressin annista
Nyt on kaksi kokonaista kongressipäivää takana ja puolitoista edessä. On aika katsastaa, mitä uutta tietoa on tullut, ja mitä toivoisin vielä tulevan.
Kongressin ohjelmassa näkyy vahvasti digitaalisuus ja erilaisten appsien kehittäminen ja hyödyntäminen niin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä kuin diabeteksen hoidossakin. Mitään radikaalia uutta en ole kuitenkaan onnistunut näkemään tai kuulemaan, mutta kylläkin monia mielenkiintoisia sovelluksia ja tapoja hyödyntää niitä.
B he@lth B mobile on kansainvälisen terveysjärjestön hanke, joka yhdistää monenlaisia mobiililaitteiden käyttöön perustuvia tarttumattomien sairauksien ehkäisy- ja hoito-ohjelmia. Hankkeesta löytyy tarkempaa tietoa WHO:n sivuilta.
Hankkeen puitteissa on kokeiltu mm. elintapaohjausta tekstiviesteillä, hoidonohjauksen ja seurannan toteuttamista kännykkäteknologian avulla sekä tekstiviestein toteutettua vertaistukea ja tiedottamista läheisille. Tekstiviestien lähettäminen on nopea ja varsin edullinen tapa tavoittaa suuria ihmismassoja (esim. Intiassa viestejä lähetettiin 130 miljoonaa kappaletta).
Tekstiviestein toteutettu ohjaus todettiin verraten tehokkaaksi, mikäli viestien lähettäminen tapahtui tarpeeksi usein ja tarpeeksi pitkän aikaa. Etenkin läheisten informointiin tekstiviestien lähettäminen sopi hyvin, hoidonohjaukseen ei niinkään huonon vastausprosentin vuoksi.
Muuten esillä ovat olleet kaikki Suomessakin nähdyt verensokeriseurannan laitteet ja appsit. Erityisesti jatkuva verensokeriseuranta näyttäisi olevan kasvattamassa suosiotaan maailmalla. Kuten esityksissäkin on todettu, jatkuva verensokeriseuranta sopii joillekin henkilöille, mutta kaikki eivät hyödy siitä samalla tavalla. Monet kokevat jatkuvan verensokeriseurannan antavan vapauksia arkeen, vähentävän hypoglykemioita sekä parantavan elämänlaatua. Toisilla se tekee juuri päinvastaista, eli rajoittaa elämää ja heikentää elämänlaatua lisäämällä kontrollin ja stressin tunnetta.
Insuliinipumppujen ja jatkuvan verensokeriseurannan kehittymisen on todettu tuoneen myös tekohaiman lähemmäksi tavallisen diabeetikon elämää. Olin seuraamassa nuoren naisen kertomusta hänellä käytössä olevasta tekohaimasta, ja hän kertoi, että oli pistänyt insuliinia edellisen kuuden kuukauden aikana yhteensä ehkä viisi kertaa. Muuten oli pärjännyt keinohaiman avulla hyvin. Kuulostaa aika lupaavalta.
Teknologia siis näyttää edistyvän huimin harppauksin. Ongelmana on, että teknologian käyttö on kallista, joten se sopii pääasiassa korkean elintason maihin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Varsinaiseen maailmanlaajuiseen diabetesepidemiaan uusista teknologiasovelluksista ei ole ratkaisua.
Jotenkin näyttää muutenkin esitysten valossa siltä, että maailmassa ollaan varsin selkeästi jakauduttu hyväosaisiin ja ei niin hyväosaisiin. Kun kehittyneissä maissa painitaan varsin spesifien ja yksilölllisten ongelmien parissa, löytyy maailmanlaajuinen diabetespommi sieltä, missä on puutetta ruuasta ja vedestä, perushoidosta ja lääkkeistä puhumattakaan. Ja ihmisillä ei ole osaamista tai varaa hoitaa itseään tai läheisiään.
Siksi niin kovasti toivoisin vielä näkeväni ideoita ihmisten motivoimisesta omasta terveydestään huolehtimiseen, malleja laajojen terveydenedistämistoimien toteutumisesta ja ihan perusasioiden tärkeänä pitämisestä. Unohdamme helposti kaiken ”hifistelyn” takana, että iso osa erilaisista ratkaisuista löytyy ihan tavallisesta arjesta.
Diabetes ja stigma
Tiistaina kongressissa oli esillä diabetes ja stigma. Tämä on tuttu asia myös meille Suomessa. Kuten ensimmäinen luennoitsija Bob Swindell aloitti, stigmaa tavallisesti ajatellaan pääsääntöisesti tyypin 2 diabeteksen kautta.
Kuinka monta kertaa olemme saaneet eri medioista lukea tai joltakin kuulla, että tyypin 2 diabetes on itseaiheutettu sairaus? Ja miten usein vallalla on käsitys siitä, että tyypin 2 diabetes tulee ihmisille, jotka eivät halua syödä terveellisesti tai viitsi liikkua ja ovat siksi ylipainoisia? VÄÄRIN! Korjattakoon tämä tässä jälleen kerran. On totta, että ylipaino lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä, mutta kaikilla ylipainoisilla ei ole tyypin 2 diabetesta, eivätkä kaikki tyypin 2 diabetesta sairastavat ole ylipainoisia.
Kyse on geeneistä ja haiman toimintahäiriöstä, kuten tyypin 1 diabeteksessakin. Myös Bob Swindell totesi, että normaalipainoisena, kovasti liikkuvana tyypin 2 diabetesta sairastavana, hän ei pidä mediaa ystävänään. Hän myös kertoi siitä, että monet ihmiset kuvittelevat olevansa rohkaisevia, mutta rohkaisun ja syyllistämisen välillä on usein hyvin hiuksenhieno ero sanojen valinnassa. Etenkin terveydenhuollon ammattilaisten käyttämällä kielellä on iso merkitys siihen, motivoituuko vai lannistuuko ihminen.
Nuori tyypin 1 diabetesta sairastava nainen Sana Ajmal kertoi vaikuttavasti toisena esimerkkinä stigmasta, miten yleistä sukupuolisyrjintä on kehittyvissä maissa, ja millaista on, kun siihen saa vielä diabeteksen kaupan päälle. Sukupuolisyrjintä on usein syvään juurtunut kulttuuriin, ja vaikka naiset saavatkin terveydenhuollon palveluja, eivät naisten palvelut usein ole riittäviä yksilöllisestä näkökulmasta. Kehittyvissä maissa tytöt saattavat saada lapsena vähemmän ruokaa, kuin heidän miespuoliset sisaruksensa, ja syrjintä ulottuu koulutukseen saakka.
Kun pieni tyttö sairastuu diabetekseen, häntä pidetään tavallisesti entistäkin vähempiarvoisena ja jopa isona taakkana perheelleen. Kun poika sairastuu diabetekseen, hänelle hankitaan parasta mahdollista hoitoa. Mutta kun tyttö sairastuu, häntä hoidetaan vain sen verran, kuin on ihan pakko selviytymisen kannalta. Naisten on myös vaikea löytää aviopuolisoa, koska pelätään että hän ei ole kykenevä synnyttämään tai kasvattamaan lapsia, tai hänen pelätään tartuttavan diabeteksen puolisoonsa.
Onneksi Suomessa tilanne ei ole aivan vastaavan kaltainen, mutta meilläkin useimmat diabetesta sairastavat kohtaavat syyllistämistä ja jonkinlaista syrjintää elämänsä aikana tyypistä riippumatta. Ehkä meillä jonkinlaisesta stigmasta on merkkinä esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen salaaminen työelämässä. Tämä näyttää tuoreen väitöstutkimuksen mukaan olevan oletettuakin yleisempää. Ehdottaisin, että 100 vuotiaan Suomen kunniaksi, tutustumme kaikki toisiimme ihmisinä erilaisten ominaisuuksia takana, emmekä pysähdy näkemään ihmistä vain hänen sairauksiensa kautta.
Tutustu Pirjo Hakkaraisen väitöstutkimukseen: Type 1 diabetes and work.
Uusia tuulia maailmalta – IDF-kongressi Abu Dhabissa alkoi
Kansainvälisen diabetesjärjestön IDF:n vuoden 2017 kongressin avajaiset pidettiin Abu Dhabissa tänään. Avajaiset ovat aina merkki uusien diabetestuulien puhaltamisesta. Reilun kolmen päivän ajan on mahdollisuus seurata huippututkijoiden pitämiä luentoja, käytännön ammattilaisten havaintojen tuloksia sekä diabetesta sairastavien omakohtaisia kokemuksia.Kongressissa ongelmaksi muodostuu usein se, että on liian monia mielenkiintoisia esityksiä samaan aikaan. Yksi ihminen kun ei voi jakaantua kaikkialle. Selaan juuri ohjelmakirjaa ja koetan päättää kiinnostaako minua aamulla eniten uudet näkökulmat tyypin 2 diabetesta sairastavien lääkehoitoon, kansainväliset aloitteet diabeettisen retinopatian päihittämiseksi, naisten diabetes vai kenties diabetesta sairastavien rooli vaikuttamisessa. Samaan aikaan on luentoja yhteensä kahdeksassa luentotilassa, joten valinnan varaa on.
Hienoa on se, että jos ei pääse kuuntelemaan kaikkia mielenkiintoisia esityksiä, niiden tiivistelmiin voi joka tapauksessa tutustua verkossa. Sieltä uuden tiedon lähteille johtavasta aarreaitasta löytyy satojen puhujien luentolyhennelmät, samoin kuin satojen kongressissa esillä olevien posterien lyhennelmät. Uutta tietoa on enemmän kuin vastaanottokykyä riittää.
Raportoin koko viikon ajan kongressin mielenkiintoisimmista luennoista ja muusta mukavasta eteen sattuvasta. Voit seurata kongressin tapahtumia myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #IDF2017.
Sari Koski
Projektipäällikkö
Diabetesliitto