Ajankohtaista arkisto
Potilasjärjestöt: Hallitusohjelma karua luettavaa paljon sairastaville
Uusi hallitusohjelma tuo erityisesti pitkään sairastaville vuosi vuodelta entistä raskaamman maksutaakan. Lääkkeistä ja matkoista maksettavat korvaukset pienenevät samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat, toteaa 36 potilas- ja kansanterveysjärjestön POTKA-verkosto.
Hallituksen kaavailut heikentävät erityisesti paljon sairastavien toimeentuloa. Jo vuonna 2011 oli puoli miljoonaa kotitaloutta (noin 12 %), joiden tulot riittivät huonosti lääkkeiden hankintaan. Osalla pienituloisista terveydenhuoltokulut vievät jopa 40 % perheen maksukyvystä.
Lääkekorvauksia on vuosi vuodelta heikennetty ja terveydenhuollon maksuja nostettu. Ensi vuonna astuu voimaan vuosittainen 45 euron alkuomavastuu lääkekorvauksista. Potilaan matkakohtainen omavastuu hoitokäynneistä puolestaan nousi tänä vuonna 9,25 eurosta 16 euroon. Maksu on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa.
Lääkekatto, terveydenhuollon maksukatto ja matkojen maksukatto tekevät tänä vuonna yhteensä 1563 euroa. Summat ovat suuria suhteutettuna esimerkiksi takuueläkkeeseen, joka on 746,57 euroa kuukaudessa.
Kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista on Suomessa kansainvälisesti korkea. Vain muutamissa muissa EU-maissa kotitalouksien maksama osuus terveydenhuollon menoista on suurempi kuin Suomessa.
- Potilasjärjestöt ovat tehneet vuosia töitä kohtuullistaakseen sairastavien maksutaakkaa. Hallitusohjelma on kuin kylmä suihku tälle työlle, sanoo POTKA-verkoston puheenjohtaja Leena Rosenberg.
- Rankimmin maksujen omavastuiden korotus iskee heihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Tavoite sosioekonomisten terveyserojen kaventamisesta ei näytä toteutuvan tälläkään hallituskaudella, sillä hallitusohjelma vaikuttaa monin paikoin toimivan päinvastaiseen suuntaan, Rosenberg toteaa.
Hoitosuunnitelmien tekovelvollisuutta ei tule keventää
Potilasjärjestöt ovat myös erittäin huolissaan hallituksen aikeista keventää hoitosuunnitelmien laadintavelvollisuutta.
- Hoitosuunnitelmien tekoa laiminlyödään jo nyt, mikä heikentää potilaan oikeuksia, hoidon onnistumista ja potilasturvallisuutta. Jos laki ei velvoita kirjalliseen hoitosuunnitelmaan, se tarkoittaa käytännössä lupaa jättää suunnitelma tekemättä, Rosenberg sanoo.
- Työntekijöiden vaihtuessa jokainen aloittaa sairastavan kanssa alusta. Hoito ei ole suunnitelmallista, tulee turhia, päällekkäisiä lääkityksiä, eikä potilas itse tiedä miten edistäisi hoitoaan. Säästöjä ei saavuteta eikä tilanne ole oikeudenmukainen.
Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA kokoaa yhteen 36 järjestöä. Suomen Diabetesliitto kuuluu POTKAan. Verkostoa koordinoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE.