Ajankohtaista arkisto
Potilasjärjestöt ehdottavat ravitsemushoitoa Kela-korvattavaksi
Diabetesliitto ja viisi muuta potilasjärjestöä ehdottavat ravitsemusterapeuttien antaman hoidon ottamista sairausvakuutuslain piiriin. Ne jättävät yhteisen aloitteensa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle torstaina 18. huhtikuuta.
Aloitteen ovat Diabetesliiton lisäksi allekirjoittaneet Allergia- ja astmaliitto, Crohn ja colitis -yhdistys, Keliakialiitto, Munuais- ja maksaliitto sekä Syömishäiriöliitto-SYLI.
Potilasjärjestöt esittävät 30 - 40 prosentin Kela-korvausta yksityisen ravitsemushoidon taksoista. Korvaus koskisi yksilöohjausta ja tietyissä, lähinnä lihavuuden hoitoon liittyvissä tilanteissa myös ryhmäohjausta.
Ravitsemushoito on tutkimuksissa osoitettu vaikuttavaksi osaksi esimerkiksi lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, kohonneen verenpaineen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja vajaaravitsemuksen ehkäisyä ja hoitoa. Se on keliakian ja ruoka-allergian ainoa hoito ja keskeinen osa syömishäiriöiden ja tulehduksellisten suolistosairauksien (Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen) hoitoa.
Ravitsemushoito tuo säästöjä
Sairauksien ehkäiseminen on kiistatta edullisempaa kuin niiden hoitaminen. Lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet yleistyvät nopeasti, ja niiden hoito käy yhteiskunnalle kalliiksi. Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrän arvioidaan nousevan kahteen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, jos ehkäisyyn ei panosteta. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa ravitsemusohjaus osana elintapaohjausta on vähentänyt diabetekseen sairastumisen suhteellista riskiä peräti 29 - 67 %.
Ravitsemusohjaus on vaikuttava ja kustannuksia säästävä tapa hoitaa lihavuutta, diabetesta ja kohonnutta verenpainetta. Tietyissä sairauksissa laadukkaalla ravitsemusohjauksella voidaan tehostaa lääkehoitoa, jolloin lääkitystä voidaan vähentää tai parhaimmillaan luopua siitä kokonaan.
Ravitsemushoidolla voidaan tehdä paljon diabeetikoiden lisäsairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jos esimerkiksi diabeetikon munuaissairauden eteneminen dialyysivaiheeseen onnistutaan ehkäisemään, merkitsee se yhteiskunnalle jopa kymmenien tuhansien eurojen säästöä vuodessa. Ravitsemushoidon tuomat säästöt näkyvät hitaasti, mutta vaikutukset ovat pitkäkestoisia.
Julkiset palvelut eivät riitä
Terveydenhuollossa ravitsemushoidon ja -ohjauksen asiantuntijoina toimivat yliopistokoulutuksen saaneet, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran laillistamat ravitsemusterapeutit.
Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia edistämään terveyttä. Siinä hyvällä ravitsemuksella ja säännöllisellä liikunnalla on merkittävä rooli. Nykyisillä ravitsemusterapiaresursseilla ei voida varmistaa sairauksien hoitoon tarvittavaa ravitsemusohjausta ja -hoitoa, puhumattakaan terveyden edistämisestä. Lisäksi kansalaiset ovat epätasa-arvoisia palveluiden saatavuuden suhteen. 2,4 miljoonaa ihmistä asuu kunnissa, joissa ravitsemusterapeutin palveluita ei ole lainkaan saatavilla perusterveydenhuollossa.
Perusterveydenhuollossa oli maaliskuussa 2013 vain 49 ravitsemusterapeutin tointa, mikä tarkoittaa yhtä ravitsemusterapeuttia noin 111 000:ta asukasta kohti. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (Dehko 2000 - 2010) mukaan tarve olisi vähintään yksi ravitsemusterapeutti 30 000:ta asukasta kohti, mikä tarkoittaa 179 ravitsemusterapeuttia. Myös erikoissairaanhoidossa ravitsemusterapiaresurssit ovat riittämättömät.
Julkisen puolen palveluita voidaan täydentää yksityisillä ravitsemusterapiapalveluilla. Kela-korvauksen puuttuessa näiden palveluiden kysyntä on kuitenkin vähäistä.
Katso aloite:
Kelakorvausaloite STM 18042013 (pdf) (109.8 KB)