Pitkäaikaissairaiden toiveet terveydenhuollolle selvitettiin: ”Kiitos, että edes jotakuta kiinnostaa”

Pitkäaikaista sairautta sairastaville tärkeintä on pitkäaikainen hoitosuhde. Nykyinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen.

”Se tunne kun saa diagnoosin” -selvitys antaa kattavan kuvan siitä, mitä eri pitkäaikaissairauksia sairastavat ja paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät toivovat terveydenhuollolta ja sen tulevaisuudelta. Kyselyyn vastasi 1 059 pitkäaikaissairautta sairastavaa ympäri Suomen.

Kyselyn toteuttamiseen osallistui yhdeksän potilasjärjestöä, muun muassa Diabetesliitto. Selvitys on osa Kestävän Terveydenhuollon -hanketta, jossa ovat mukana SOSTE, Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, Tehy, YTHS ja AbbVie.

- Kysely, jossa kymmenet vastaajat kiittävät siitä, että edes joku on kiinnostunut heidän mielipiteistään, on kerta kaikkiaan hämmentävä, SOSTEn johtaja Panu Laturi toteaa.

- Terveydenhuollon asiakasajattelun pitäisi lähteä yhteisestä kehittämisestä, jossa myös sairastuneella itsellään on aktiivinen rooli. Muutoin hukkaamme valtaosan siitä osaamisesta, jota pitkäaikaissairastuneilla itsellään on.

Keskeisimpänä toiveena pitkäaikainen hoitosuhde, nykyisin se ei toimi

Kyselyyn vastanneissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa pysyvän hoitosuhteen puute (24 %) sekä sairauden seurannan hajanaisuus tai jopa puuttuminen (21 %).  Pitkäaikaissairaista yli puolet (52 %) haluaisi itse valita palveluntarjoajan ja vain pieni osa vastustaa valinnanvapauden lisäämistä (6 %). Valinnanvapauden lisäämisessäkin keskeisenä on pysyvän hoitosuhteen puute, joka on yli puolella (52 %) tärkeimpänä syynä valinnanvapauden lisäämiselle.

- Pysyvä hoitosuhde on usein keskeisessä asemassa pitkäaikaissairaiden hoidossa. Nyt se on valitettavan usealle tavoittamaton haave, Laturi sanoo.

Laturin mukaan nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on rakentunut pääosin akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon eikä vastaa kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen.

- Terveydenhuollon tulevaisuuden taloudellisten haasteiden kannalta pysyvien hoitosuhteiden vähyys on kestämätöntä, sillä suorista kustannuksista valtaosan eli 75 prosenttia arvioidaan aiheutuvan pitkäaikaissairauksista.

Laturin mielestä järjestelmän kohtaanto-ongelma ja heikosti hoidettu prosessiajattelu näkyvät myös kyselyn tuloksissa.

- Pitkäaikaissairauden seuranta ja hoito toteutetaan pääasiallisesti perusterveydenhuollossa, joten kyselyyn vastanneet ottavat ensisijaisesti yhteyttä terveyskeskukseen ja käyttävät paljon sen palveluita. Samalla pitkäaikaissairauden hoitamiseen tarvittavan osaamisen tai asiantuntemuksen ei koeta olevan riittävällä tasolla terveyskeskuksissa, Laturi huomauttaa.

Osallistumista hoidon suunnitteluun toivotaan

Kyselyyn vastanneista valtaosa (80 %) haluaa osallistua hoitonsa, lääkityksensä ja hoidon tavoitteiden suunnitteluun yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Eniten halutaan osallistua keskustelemalla lääkärin kanssa (59 %), seuraavaksi päättämällä hoidosta yhdessä lääkärin kanssa (35 %) ja päättämällä lääkityksestä yhdessä lääkärin kanssa (27 %).

Kyselyyn vastanneiden kommentteja

”Terveys on ihmisen tärkein pääoma. Kaiken kehittämisen keskellä olisi hyvä muistaa, että kohde on ihminen, ei kone.”

”Toivon että koko Suomeen saadaan kaikille tasapuolinen, kattava ja hyvä terveydenhuolto.”

”Asettukaa vahvasti potilaan asemaan ja välttäkää byrokratiaa.”

”Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään, tärkeää olisi kuunnella asiakkaita. Poliitikot ja asiantuntijat ovat usein vieraantuneet tavallisesta elämästä.”

”Huomioikaa paremmin potilaan toiveet hoitotavoista ja -paikoista, pelkkä sanelupolitiikka ei tänä päivänä enää toimi.”

Kysely lähetettiin seuraavien potilasjärjestöjen jäsenille: Allergia- ja astmaliitto, Aivoliitto, Crohn&Colitis, Diabetesliitto, Iholiitto, Munuais- ja maksaliitto, Parkinsonliitto, Psoriasisliitto, Sydänliitto. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 059 henkilöä, joista 261 oli Diabetesliiton jäseniä. Kyselyn toteutti TNS Gallup.

Selvitys julkaistiin perjantaina 11.3.2016 ja luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle.

Lue selvitys tästä:

Se tunne kun saa diagnoosin -selvitys (pdf) (5.4 MB)

Palaa otsikoihin